Ilmaston­muutos pohjoisessa

 

Napapiirin pohjoispuolisen Skandinavian eli pohjoisen Barentsin alueen vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Musta hyppelehtivä käyrä (Observed) kuvaa alueen keskimääräistä mitattua lämpötilaa 11 vuoden tasoituksella.

Värilliset käyrät esittävät ilmastonmuutosmallien simuloimia tulevaisuuden lämpötiloja pohjoisella Barentsin alueella:

  • Punainen pisteviiva (Large emissions) kuvaa lämpenemistä, mikäli kasvavia kasvihuonekaasujen päästöjä ei lainkaan rajoiteta (SSP5-8.5-skenaario).
  • Sininen yhtenäinen viiva (Medium emissions) on tämänhetkisen käsityksen mukaan todennäköisin kehityskulku. Suunnilleen näin kävisi, jos eri maitten jo lupaamat päästöjen vähennyssitoumukset toteutuisivat täydessä määrin, mutta niitä ei enempää tiukennettaisi. Tällöin esimerkiksi EU ja Yhdysvallat olisivat hiilineutraali vuonna 2050, Kiina 2060 ja Intia 2070 (SSP2-4.5-skenaario).
  • Vihreä katkoviiva (Small emissions) kuvaa erittäin tiukkoja ja kattavia energiantuotannon, liikkumisen, rakentamisen, ruokatuotannon ja kulutuksen päästöjen rajoituksia, joihin maailmanlaajuisesti ei vielä olla kattavasti sitouduttu (SSP1-2.6-skenaario).
  • Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila olisi noussut suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.

Tietoa kuvan käyrien laskemisesta

(a) Havaintoihin perustuvat muutokset (musta käyrä)

Käyrä pohjautuu eurooppalaisena yhteistyönä luotuihin E-OBS-analyyseihin (Haylock ym., 2008, versio 23). Analyysit on esitetty hilapisteikössä ja ne ovat lasketut eri puolilla Eurooppaa tehtyjen lämpötilan havaintojen perusteella. Analyysin tuottamista lämpötiloista laskettiin kunkin vuoden keskilämpötilat, keskilämpötiloista poikkeamat verrattuna jakson 1961–1990 keskilämpötilaan ja näistä edelleen Pohjoiskalotin (Suomen, Norjan ja Ruotsin napapiirin pohjoispuoleinen alue) aluekeskiarvot. Lopuksi laskettiin näistä lämpötilan poikkeamien aluekeskiarvoista 11 vuoden liukuva keskiarvo.

(b) Mallituloksiin perustuvat muutokset (värilliset käyrät)

Nämä perustuvat itse laskemiimme 28 ilmastonmuutosmallin tulosten keskiarvoihin (Ruosteenoja ja Jylhä, 2021). Mallien tuloksista laskettiin poikkeamat suhteessa jaksoon 1961–1990 sekä Pohjois-Skandinaavian aluekeskiarvot samoin kuin a-kohdassakin.

(c) Kuvan lämpötilapoikkeama-asteikot

Kuvassa on kaksi lämpötilan poikkeamaa kuvaavaa asteikkoa. Vasemmanpuoleinen asteikko on ”todellinen”, ja se kuvaa sekä havaituille että mallien tuottamille lämpötiloille poikkeamaa jakson 1961–1990 keskilämpötilasta.

Oikeanpuoleinen asteikko puolestaan kuvaa arvioitua lämpötilan muuttumista suhteessa teollistumista edeltävään aikaan. Koska tuolloin vallinneista lämpötiloista ei oikeasti ole mitään tarkkaa tietoa, kyseessä tosiaankin on vain karkea arvio. Itse asiassa tämä asteikko ei poikkea kovin paljoa vasemmanpuoleisesta, sillä jakso 1961–1990 oli varsin kylmä; siihen mennessä kasvihuonekaasujen päästöt eivät vielä olleet lämmittäneet ilmastoa kovin paljoa, ja sitä paitsi jaksoon osuivat 1960-luvun lopun ja 1980-luvun puolivälin ankarat talvet.

Viitteitä

Haylock MR, Hofstra N, Klein Tank AMG, Klok EJ, Jones PD, New
M. 2008. A European daily high-resolution gridded dataset of surface
temperature and precipitation for 1950-2006. J. Geophys. Res.
113(D20): D20119, doi:10.1029/2008JD010201.

Ruosteenoja K, Jylhä K. 2021. Projected climate change in Finland
during the 21st century calculated from CMIP6 model
simulations. Geophysica 56: 39-69.