Davvi guovlu
dálkkádat­nuppástusa gaccain

Rievssatfálli čalmmiiguin -čájáhus govvida davvi Bárentsa guovllu luonddu ruovttu ohcci nuorra rievssatfálli mátkkoštettiin sierra sajiin davvin.

Fálli čivga riegádii Urho Kekkonen álbmotmeahcis lahka Ruošša rájá. Dat lea beassádaga boarrásamos ja maŋimuš čivga. Mo nuorra fálli birge? Gávdnágo dat alccesis heivvolaš guoimmi ja buorre eallinbirrasa oppa áigge nuppástuvvi dálkkádagas?

Njuike sojiide ja čuovo mo dálkkádatnuppástus váikkuha davvi Bárentsa guovllu luonddu máŋggahámatvuhtii ja luondduealáhusaide.

#FálliČalmmiiguin

Ordarádjá

Lageš (Betula pubescens subsp. czerepanovii) lea sieivasoagi vuollešládja, mii lei árabut dovddus iežas šládjan namain Betula tortuosa. Davvi-Eurohpás lageš šaddá álo Mátta-Norggas gitta Finnmárkui Jiekŋameara mearragáddái. Lageš lea áidna álgoálgosaš muorrašládja Islánddas ja Ruonáeatnamis.

Suomas marastagat gávdnojit viidásit davvin Duottar- ja Vuovde-Lappis ja Lulli-Lappi duoddariin. Ruoŧas ja Norggas lagežat gávdnojit maiddái mátta- ja gaska- duottar ja -várreguovlluin. Marastagat hábmejit dábálepmosit ordarájá duottarguovlluid ravddas. Stuorradálkkádat ja eanavuođđu váikkuhit fuomášahtti olu marastagaid gierragiid allodahkii ja rahkadassii.

Sitkadis birgejeaddji

Lagežis leat máŋggat iešvuođat, mat dahket vejolažžan dan menestuvvama garrage diliin doppe gos eará muorat eai birge. Dat leat omd. vuohki šaddadit máŋga ruŋggu, vesáiduvvannákca ja buorre buollaša ja goikása gierdannákca, ja nákca oktanahttit klorofylla vehkiin mii lea gara siste.

Marastagat sáhttet leat hui earáláganat. Oassi dain leat hui goikásat ja guorbasat, main váldošládjan leat ovdamearkka dihtii sarrit, čáhppesmuorji ja bohccojeahkálat. Oassi fas leat laktásat ja ruotnasat, maid ráhkadus molsašuddá viehka olu. Dáid rođulágan marastagaid skoađastit dábálaččat gáiskkit, miehtaskážir, alitdiehpperássi ja boallorássi.

Áitatvuloš luonddutiipa

Marastagat leat klassifiserejuvvon áitatvuloš luonddutiipan, dorvvohuvvan luonddutiippain hui áitatvuložin, ja daid ovdánanhálti lea headjumin. Marastagaid uhkidit dálkkádatnuppástus, ordarájá sirdašuvvan badjelebbui, mihttáriid dagahan vahágat ja bohccuid liigeguođoheapmi. Suomas stuorimus oassi marastagain (badjel 90 %) leat bohccuid geasseguođohanguovlluin dahje birrajagaš guođohanguovlluin, main marastagat ođasmuvvet funet. Mihttárvahágiid ja garra geasseguođoheami čuovvumuššan marastagaid mearri lea juo geahppánan measta viđádasa ja jáhkehahtti lea, ahte daid mearri geahppána ain lasi čuovvovaš 50 jagi áigge. Várrugasge árvvoštallama mielde marastagaid mearri geahppána boahttevuođas sullii 30 % go liekkasvuohta badjána ja beahci vuollánahttá marastagaid eatnamiid.

Gobmelágan oainnus

Gobmevuovddis buot lagežat leat jápmán. Sogiid vilges ruŋggut oidnojit šerredin čáhppesruškes gieddegearddi vuostá. Ruoná ii oidno go uhca suoidnedihpiin. Marastat lea jápmán nu viidásit go eanadat oidno. Mihttárbeaivelottiid givssat leat borran buot daid lasttaid maŋŋálas gesiin, goas soagit leat gululdaga jápmán nealgái. Marastat ii maiddái ođasmuva, dasgo bohccot ja buovnnjahat borret buot sogiid vesáid ja sogiid álgguid. Duovdda bissu ávdimin ja nuppástuvvá gululdaga sekundára báljesduottarguovlun soahkeruŋgguid mieskama mielde.

Marastagat leat máŋggain sajiin gillán dahje jávkan dakkáraš guovlluin, main bohccuid geasseguođoheapmi lea eastán muoraid ja miesttagiid ođasmuvvama dávjá dáhpáhuvvi mihttárvahágiid maŋŋá. Ovdamearkka dihtii goalšomáđut borre lagežiid báljisin jagiin 2006–2009 oktiibuot badjel 400 km² Gálddoaivvis Ohcejoga gielddas. Vearrámusat gillán guovlluin buot lagežat jápme, ja bohccuid guođoheami dihtii marastat ii leat ođasmuvvan. Ná vuovdi gululdaga nuppástuvvá sekundára báljesduottarguovlun.

Loddešlájaid dáfus luonddutiippa nuppástus ii mearkkaš molsašuvvama báljes duoddariid šlájaide. Go marastaga bessenšlájat dego giellavealgu, sieđgavizar, vintán dahje bupmolcizáš jávket, sadjái eai boađege báljes duoddariid lottit earet eará bihčosat, láfolat, čierggesrástát ja állahat. Sekundára báljesduottarguovlu leage šlájaid máŋggabealatvuođa dáfus geafit go albma duottarjalgadas.

Maiddái Davvi-Ruoŧas ja -Norggas marastagat leat jápmán viiddis guovlluin mihttárvahágiid čuovvumuššan. Ovdamearkka dihtii Ruoŧa Ábeskovvu mihttárvahágat leat leavvan Norgga bivvalut riddoguovlluin. Ábeskovvus mihttárvahágat eai ollán dušše marastagaide muhto báikkuid maiddái gieddegearddi šattolašvuohta dego čáhppesmuorji, jokŋa ja guovdojeahkálat leat vaháguvvan dahje jápmán. Šattolamos šaddansajiin gieddegeardi sáhttá nuppástuvvat dievaslaččat, ja suoinnit, miehtaskážir ja eandalii horbmá vuollástit eatnamiid ja hávkadit eará šattolašvuođa.

Maŋimuš marastagat

Duottar- ja daŋasmihttára populašuvdnadávjodagat molsašuddet davvin sullii 10 jagi bajiin. Mihttáriid nállemolsašuddama čohkkajagiin beaivelottiid lohkomearit sáhttet leat nu hirbmat stuorrá, ahte givssat borret buot sogiid ollásit lasttaheapmin. Go mihttárbeaivelottit mannet goahtái lagežat geahččalit buhttet dan manahan lasttaid dahkamin garrasit vesáid, muhto geasseguođohanguovlluin bohccot guhtot šaddan vesáid. Maŋŋálas jagiin dáhpáhuvvan lasttahisvuohta dagaha marastagaid jápmima.

Dálvvi ravdaliekkasvuođat ráddjejit máŋggaid divrriid birgema davvi guovlluin. Duottarmihttára manit jápmet vuollel -36 ja daŋasmihttára manit vuollel -34 gráđa liekkasvuođain. Dálvviid galbmasamos ravdaliekkasvuođat leat goittotge nuppástuvvan bivvalabbon jođáneappot go gaskaliekkasvuođat 1990-logu rájes. Bivvalabbon šaddan dálvvit dahketge vejolažžan maŋŋálas gesiid daŋas- ja duottarmihttáriid mássagávdnoštumiid.

Gillán guovlluin maiddái gieddegearddi šattolašvuohta nuppástuvvá čuovgga lassáneami ja givssaid dagahan duktaváikkuhusa lassáneami dihtii. Gieddegeardi suoinniduvvá máŋgga jahkái ovdal go badjelmearálaš biebmoávdnasat leat golahuvvon lohppii. Gažaldat leage viidásut birrasa nuppástusas.

Garrasit guođohuvvon guovlluin lagežiid vesát leat dutkamušaid mielde vehábut dahje dat eai leat ollege. Liigeguođoheapmi dagaha gululdaga marastaga nuppástuvvama ođđalágan báljes duottarin. Lageža geahppáneamis lea maiddái negatiivvalaš váikkuhus boazodollui, dasgo lageš lea dehálaš biebmošaddu bohccuide.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturikoivu – Betula pubescens subsp. czerepanovii
• Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus
• Luontotyypit hankealueella – esiintyminen ja nykytila, Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen päätösseminaari 28.2.2023
• Fjällbjörk
• Fjellbjørk

Agibeaiduolu biepmohas

Balsajeakkit gávdnojit davvi spábbabealis tundra ja boreála avádaga rádjeeatnamiin Eurohpás, Sibirjjás ja Davvi-Amerihkás. Davviriikkain balssat gávdnojit agibeaiduolu avádagas eanaš Norrbottena leanas Davvi-Ruoŧas, Eanodaga Giehtaruohttasis ja Ohcejoga Báišduoddariid ja Gálddoaivvi badjeduoddariin Davvi-Suomas ja Finnmárkku guovllus Davvi-Norggas. Sátni balsa boahtá sámegielas ja dat lea leavvan máŋggaide gielaide.

Balsajeaggeavádagas jagi gaskaliekkasvuohta lea váldonjuolggaduslaččat vuollel -1 °C ja arvemearri vuollel 450 mm. Muohtagokčasa juohkašuvvan dálvit váikkuha mearkkašahtti olu balssaid šaddamii. Go biegga bossu muohttaga eret báljes jeakki lavdnjebolnnis duollu beassá bahkket čađa čiekŋalassii eatnamii, gos duollu seailu čoaskkes ja oanehis gesiid áigge isolerejeaddji lavdnjegearddi vuolde. Geassit balsaboldni suddá gierragis sullii bealle mehtera čikŋodahkii, muhto váibmosa duolu jiekŋalinsa bissu jieŋas.

Balssat leat guokte váldotiippa: alla boldnebalssat ja vuollegaš láhkobalssat. Balssat leat dábálaččat šaddan joavkkuin jeakki osiide gos lea njuoskkas ja gassa lavdnjegeardi. Vuollegaš balsa šaddá moattelot jagis. Go fas bealistis alla sullii 4–7 mehtera gassa balssaid ahki lea sullii 100 jagi. Davviriikkaid boarrásamos balsabolnnit leat juoba 2000–3 000 jagi boarrásat.

Suddi boarrásat

Áiggi ollodahkii balsabolnnit álget suddat. Daid gierragat luoddanit, ja luoddaneamit gululdaga levvet biekka ja arvečázi oktasašváikkuhusas. Moattelot jagis bolnni mollaneapmi dagaha balssa suddama ja jeaggeláttoža šaddama. Balsajeaggi hápmašuvváge báljes áhpejeakkis, balsabolnniin ja jeaggeláttožiin. Balsajeakkit ollet dábálaččat lagešguolbaniidda dahje muorahis duottarguovlluide.

Balsajekkiid šattolašvuhtii gullet dábálaš jekkiid šlájat guovdojeahkáliin, luvttáin, guohcarásiin, ulluinis ja lagežiin. Balsajeakkit leat dávjá buorre luomejeakkit. Doppe leat máŋggabealagiid loddešlájat: lullifiskesbeštorat, ruksesguškilat, sieđgabeštorat, niitocivkkánat ja bupmolcizážat; gálašeaddjilottiin rávgožat, čáhppesčovžot, guolbbavirožat, ruksesguškkástagat ja čarkosat ja cizáš- ja bárbmofállit mat daid bivdet. Čáhcelottiin gávdnojit haŋŋát, njurgot, stuorrafiehttagat, gáhkkorat ja čuotnjágat. Jeaggefálli, bumpalotti, boaimmáža ja skáitti sáhttá oaidnit bivdimin smávvanjiččehasaid dego rukses- ja duottarmuolddahiid ja goddesáhpániid.

Balsajekkiid uhkida liegganeaddji dálkkádat, mii jođálmahttá balssaid suddama ja eastá ođđa balssaid šaddama. Eandalii liegga ja arvás čavččat jođálmahttet balssaid suddama. Birrasa čuovvumiin leat jo áican balsajekkiid jávkama.

Doaisttážii alit guovlluid ja čázádagaid guoraid láhkobalssat leat seilon buoret ortnegis go vuollegut áhpejekkiid boldnebalssat. Buot balsajeakkit leatge áitatvuloš luonddutiippat. Suoma lassin balssaid suddama leat maŋimuš áiggiid áican maiddái Norggas ja Ruoŧas. Stuorra oassi balsajekkiin bohtet jávkat čuovvovaš 50 jagi áigge, juos dálkkádatnuppástusa mudden ii lihkostuva. Máilmmiviidosaččat Sibirjjás ja Davvi-Amerihkás agibeaiduolloguovlu boahtá uhccut ovtta goalmmádassii jagi 2080 rádjái.

Máinnas: Riku Lumiaro

Geassemánus 2023 dagaimet tuvrra Piera Mari jeakki balsajeaggái. Vulggiimet geahččat balsajeakki man Helssega universitehta veahkkeprofessora Rauno Ruuhijärvi lea 1950–1960-logus kárten. Ruuhijärvi váldán čuovgagovas 9.8.1958 oidno bures, mo alla Davvi-Anára balssat ledje. Dalle Piera Mari balssat ledje sullii 4–5 mehtera alla balsabolnnit.

2000-logus Piera Mari balssat álge suddat. Min tuvrra balsa lei vel jagis 2021 sullii olbmo allosaš. Dál dat lei ollásit suddan. Balssa buohta ledje dušše láttoš ja jápmán dakŋasat. Čuđiid juos ii duháhiid jagiid boaris balsaboldni lei loahpalaččat jávkan. Rávgožat ledje manahan gihkanbolnniidis ja jeaggetiipa nuppástuvvan áhpejeaggin.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus
• Overvåking av palsmyr
• Palsa mire, European Red List of Habitats – Mires Habitat Group
• How thawing permafrost could fuel climate warming
• The Palsa Mire – Often Seen, Little Understood, Under Threat

Spesialiseren birgejeaddjit

Duottarguolbanat leat viidáseamos jalgadasa luonddutiipajoavku, ja dat gokčet measta 40 proseantta Suoma duottarguovllus. Dat leat hálddašeaddji luonddutiipa maiddái Ruoŧa ja Norgga báljesduottarguovlluin. Duottarguolbaniin leat eanaš dakŋasat ja doppe eai šatta muorat. Daid klassifiserejit oaivedakŋasa ee. čáhppesmuorjji, sarrida dahje livnnju mielde. Duottarguolbaniid šattolašvuođa hápmašuvvamii váikkuhit muohttaga mearri, dálkkádaga nannáma dahje meara iešvuohta ja allodaga dagahan mearkkašahtti molsašuddan.

Duottarjalgadas lea hástaleaddji šaddanbáiki galbmasa, biekka, goikása ja oanehis šaddanbaji oktasašváikkuhusas. Duottaršattut leat gártan spesialiseret vai birgejit goavis diliin. Šaddanbaji minimálaliekkasvuohta lea dávjá kritihkalaš dahkki šattuid menestuvvamii. Duottaršattuid urbbit leat suojis eanangierraga lahka ja šattut suorranaddet eanangierraga mielde. Oassi duottaršattuin, dego duottarsillan ja alitnarti hábmejit stuorra ja suohkat bolsttarlágan šattodagaid. Máŋgga duottaršattus leat smávva ja goahccelágan lasttat, mat girdet buollaša ja goikadeaddji biekkaid. Duoddariid alážiid badjejalgadasa galmmas ja biegga eastadit oktilaš šaddogearddi šaddama. Šattolašvuohta hápmašuvvá eanaš sámmáliin, jeahkáliin ja árktalaš suotnašattuin ovdamearkka dihtii noarssain.

Hárvenaš šlájat

Duottarguolbanat juhkkojuvvojit biebmoávdnasiid meari mielde guorba duottarguolbaniidda ja golkaguolbaniidda. Guorba duottarguolbanat leat ovdamearkka dihtii bieggaguolbanat, skierreguolbanat ja ruvdorásseguolbanat. Guorba duottarguolbanat leat Suoma, Ruoŧa ja Norgga duottarguovlluid dábáleamos luonddutiipa. Šattolaš golkaguolbanat ovddastit Suomas oalle hárvenaš luonddutiipajoavkku, ja dain leat mearkkašahtti luondduárvvut, dego hárvenaš šlájat ja geologalaš iešvuođaláhki. Muhto Norgga ja Ruoŧa duottar- ja várreguovlluin golkaguolbanat leat dábálaš luonddutiipa.

Áittan liegganeaddji dálkkádat

Duottarguolbaniid uhkida liegganeaddji dálkkádaga dagahan ordarájá sirdašuvvan badjelebbui báljes duoddarii ja bohccuid garra guođohandeaddu. Eandalii geassit liigeguođoheapmi geahpeda jeahkáliid meari goikkis tiippain ja gollama dihtii minerálaeana boahtá oidnosii. Maiddái dat sáhttá nuppástuvvat mo šlájat šaddet, ovdamearkka dihtii suinniid mearri sáhttá lassánit ja dakŋasiid gokčevašvuohta geahppánit. Bohccojeahkáliid sadjái sáhttet šaddat ovdamearkka dihtii smarvejeahkálat ja geađgeganat. Lassin dálkkádatnuppástus dagaha risseluvvama, sámálduvvama ja miesttaluvvama.

Duottarguolbaniid mearri lea lassánan maŋimuš 50 jagi áigge duottarmihttárvahágiid čuovvumuššan, go marastagat eai leat ođasmuvvan ja sadjái lea šaddan ođđalágan sekundára duottarguolbba. Sekundáraguolbba lea šaddan 1960-logu mihttárvahágiid čuovvumuššan earenoamážit Ohcejohkii ja Anára davveosiide. Maiddái Ruoŧa Lappis ja Davvi-Norggas marastagaid jávkama čuovvumuššan saddá sekundára duottarguolbba.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus
• Luontotyypit hankealueella – esiintyminen ja nykytila, Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen päätösseminaari 28.2.2023
• Felles natur- og klimakur

Bohccuid mearkkašupmi

Rabas guovlluid dego niittuid, rássegittiid, suologuovllu daŋasguolbaniid ja duottarjalgadasa šaddoluvvan lea nubbin eanemus mearkkašahtti dahkki mii dagaha Suomas šlájaid áitatvulošvuođa. Oppalaš šaddagoahtán liiggás, áimmu nitrogenanuoskkideami lassáneapmi, šaddanbaji guhkkun ja maiddái muhtumassii arvviid lassáneapmi leat dagahan earet eará lastamuoraid ja nitrogenas liikojeaddji suotnašattuid dego beatnatboskka, bišaniid, miehtaskáhčira, horpmá ja golleruossa lassáneami. Dat hávkadit vuollásis guorba diliide vuogáiduvvan vuollegut suotnašattuid, sámmáliid ja jeahkáliid.

Davvi báljesduottarguovlluin bohccuid guođoheapmi goittotge goazaha liegganeaddji dálkkádaga dagahan šattolašvuođa miesttaluvvama ja dakŋasiid šaddama gieddegearddis. Dutkamušaid mielde Skandinávias bohccuid guođoheapmi lea goazahan sullii 100–200 mehtera oasis ordarájá sirdašuvvama badjelebbui báljes jalgadassii. Dan lassin lea maiddái fuomášuvvon, ahte bohccuid guođohandeatta lasiha biologalaš máŋggahámatvuođa biebmoávdnasiid bealis rikkis duottartiippain, muhto geahpeda dan guorba guovlluin gos šaddá valjis jeagil. Bohccuin leat nuba positiivvalaš ja negatiivvalaš váikkuhusat jalgadasa šattolašvuhtii.

Goahccemuorat vuollástit eatnamiid

Bohccot eai goittotge bora goahccemuoraid, vaikko sáhttet daid duolbmat dahje muđui vahágahttit go guhtot. Beahci leavvá gululdaga badjelebbui duoddarii liegganeaddji dálkkádaga dihtii ja earenoamážit go dálkki ravdaihtagat dego garra buollašat eai šat leat. Go boazu guođoha dat sáhttá maiddái ovddidit goahccemuoraid vesáid siepmaniid ihtima ja vesáiduvvama go dat geahpedit jeahkála ja biđgejit eatnama. Báikkuid beziid mearri lea lassánan báljes duoddariin juoba 50 proseantta. Maiddái lea fuomášuvvon ahte guosa mearri ja ruŋggu sturrodat lea lassánan davvi goahccevuvddiin.

Marastatavádagas beahci duvdá lageža báikkuid eret. boares, šumppas ja oktonas háikkaid birra šaddet buorre bihcabáhcahasjagiid čuovvumuššan nuora beziid sohkabuolva. Dálkkádatnuppástusa čuovvumuššan beazi buorre bihcabáhcahasjagit leat áin dávjjibut. Beahcejoavkkuid birra šaddet gululdaga suhkkes beahcevuovddit, mat hávkadit vuollásis lagežiid. Ná marastatviidodat uhccu sihke dan dihtii ahte beahcevuovdi leavvá marastagaide sihke mihttárvahágiid ja bohcco menddo garra geasseguođoheami dihtii.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus
• Luontotyypit hankealueella – esiintyminen ja nykytila, Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen päätösseminaari 28.2.2023
• Felles natur- og klimakur

Duoddariid bissovaš muohtagiettit

Davvi-Suomas jasat gávdnojit ordarájá bajábealde buot jalgadasa avádagain, eanemus gaskajalgadasas. Áibbas alimus badjejalgadasa viidodat lea Suomas hui uhcci, nuba daid jasat leat smávit nuppe láhkai go Norgga ja Ruoŧa stuorraduoddariin ja várreguovlluin. Jasain dahje bissovaš muohtagittiin oaivvildit alimus duoddariid muohtajukkiid, mat eai eanaš gesiin sutta. Bissovaš muohtagiettit gávdnojit Suomas dušše Giehtaruohttasa stuorraduoddariin.

Lunddolaččat jasat gávdnojit duoddariin jukkiin gos lea gassa muohta báikkiin maid suddan- ja ájačázit leat njuoskadan. Muohta suddá dain áramustá geassemánu loahpa ja maŋimustá borgemánu áigge ja dat lea sorjavaš jassatiippas. Nuppit jassatiippat seilot lávttasin olles šaddanbaji, oasi dain goiket šaddanbaji áigge. Eanavuođu muoldageardi lea asehaš dahje dat váilu, ja jasat leat dávjá juovvái.

Muohtaáigi oatnu

Jasain muohta suddá geassit maŋŋeleappos go dan birrasis. Daid šattolašvuohta spiehkkasa lagaš guovllu šattolašvuođas oanehut šaddanbaji ja stuorát lávttasvuođa dihtii. Jasaid šattolašvuohta lea eanaš vuollegaš, gos leat luvttát, suoinnit, sinut, sámmálat dahje vuollegaš sieđggat.

”Goikkis biekka gaikon báikkiin šattut fertejit minimeret čázi hevrriideami ja danin asehaš ja assáslasttat, ja diehppelágan dahje ruvssulágan šaddanvuohki leat dábálaš.” muitala bajit intendeanta Henry Väre Helssega universitehta Luonddudieđalaš guovddášmuseas. ”Jasaid šlájain lea váddásut dahkat generaliseremiid, muhto oanehaš šaddanbadji bákkuha daid spiehkkaseaddji lassánanvugiide. Šlájat sáhttet sirdit oanehamos gesiid badjel maŋit jahkái dahje oidit ihtuurbbiid, mat buvttadit eadnešattu klonaid. -Henry áiccalmahttá.

Eanaš oassi jávket

Dábálaš guorba jasaid šlájat leat earet eará gironlasta, sámelruvdorássi, jassarádná, šnjoarrafiskesrássi, rievssatlukti, geatkesámmálat ja jalgadasbihcesámil. Jasain gos leat olu biebmoávdnasat fas šaddet fiskadin čuovgi fiskesviola, čuolbmanarti, fierbmegironlasta, šallesgironlasta ja máŋggat gáibidahkes sámmálat.

Gilbbesjávrri dálkestašuvnnas leat fuomášan, ahte šaddanbadji lea guhkkon sullii guokte vahku maŋimuš 50 jagi áigge. Muohtaáigi lea maiddái otnon stuorraduoddariin. Geasseáiggi muohtagokčasa viidodat ja bistu ain geahppána ja oatnu, mii gululdaga dagaha dan ahte eanavuođđu goiká báikkiin gos jasat gávdnojit ja loahpas jasaid meari geahppáneapmái. Jasat leat hui áitatvuloš luonddutiippat. Suoma jasain eanaš boahtá jávkat dán jahkečuođi áigge.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus
• Fjällnaturens livsrum minskar i takt med klimatförändringen
• Natursköna vidder och klara fjällbäckar
• Felles natur- og klimakur

Suodji sámmáliin

Stuorra oasi Suoma ádjagiid, šnjoarain ja earáid smávvačáziid lea olmmoš juoga láhkai hábmen. Luondduviđá ádjagat leat šat hui unnán. Goahccevuovdeavádaga ádjagat ja smávvajogat leat árvvoštallojuvvon dorvvohuvvan luonddutiipan, Mátta-Suomas hui áitatvuložin ja Davvi-Suomas daid ferte čuovvut guhkes áigegaskkas dáhpáhuvvan olbmodoaimmaid dego grávema, čáhcehuksema sihke eana- ja meahccedoalu ja lavdnjebuvttadeami bázahusaid dihtii.

Dan sadjái duottarguovllu ádjagiid ja smávvajogaid mearri ii leat geahppánan dahje daid dilli ii leat hedjon maŋimus 50 jagi áigge. Luonddutiipa gávdno viidásit Suoma, Ruoŧa ja Norgga duottarguovlluin, eaige dáidda čuoze mearkkašahtti eanageavahan- dahje čáhcehuksenfidnut.

Duottarádjagiid ja smávvajogaid gárggat, juovat ja guoikkat leat dábálaččat árvitmeahttumat garra giđđadulvviid dihtii, ja daid šaddogovččas sáhttá leat hui vánis. Máŋggaid guoikaossodagaid govvida goittotge gassa sámelgovččas, mii doalaha fiinna orgána ávdnasa ja fállá suoji bodneealliide. Guoikajuovahagain dábálaš sámmálat leat earet eará ájasámmálat, vuohččosámil, ádnosámmálat ja ájabealljesámil. Kálkaguovlluid smávvajogaid guoikajuovahagain gávdnojit maiddái ritnesámmálat ovdamearkka dihtii lotnjeritnesámil.

Guđđa čáhcegierragiin

Duottarguovllu ádjagat ja smávvajogat leat eanaš hui báljes jalgadasain. Čáhceoaidebbuid buvttadeapmi ja debbuid guohtu ossodat bodneealliin lea duottarguovllus stuorát go seammalágan goahccevuovdeavádaga ádjagiin. Maiddái ealliid mat sillejit čázis biebmu, dego máŋggat čáhcebeaiveloddi-, muogir- ja gáddečuoikašlájaid, mearri lea oalle stuoris, ja beađut, earenoamážit beađulágan luossadivrešlájat, leat eanet duottarguovllu ádjagiin go goahccevuovdeavádagas. Duottarčáziid bodneeallišlájat leat earet eará luossadivrrit, rávdodivrrit, davvejuolgedivrrit ja ruijájuolgedivrrit.

Duottarguovllu ádjagat ja smávvajogat leat maiddái luossaguliide mearkkašahtti lassánanguovllut. Dábálaš guollešlájat leat rávdu, hárri, geađgenoarsa, geađgeáhkabiddu, njáhká ja hávga. Gáddeavádagat leat dábálaččat oalle gáržži, muhto johkaguoraide sáhttet hápmašuvvat fiinna boallorásseniittut ja kálkaguovlluid ádjagiid ja smávvajogaid gáttiin sáhttet gávdnot maiddái gollenarti ja golka.

Gáldut ja lassedieđut

• Uhanalainen jokiluonto
• Luontotyyppien ja lajien seuranta luonto- ja lintudirektiiveissä
• Övriga former av naturskydd
• Elver og innsjøer

Máilmmi stuorimus vuovdeguovllut

Boreála avádat dahje Davvi goahccevuovdeavádat lea šattolašvuođaavádat, man vuođđun lea davvi spábbabeali rastá olli oktilaš goahccevuovdeguovlu áin Skandinávias Sibirjjá rastá Davvi-Amerihkái. Boreála avádat lea sullii 15 proseantta nannámiid viidodagas ja dan vuovdeguovllut leat máilmmi stuorimusat. Boreála avádaga vuvddiin leat eanaš goahccemuorat, ja mis váldomuorrašlájat leat beahci ja guossa. Lastamuorain dábálepmosat leat soahki, leaibi ja suhpi, ja sierra sieđgašlájat. Máttaboreála avádagas šaddet maiddái jálus lastamuorat ovdamearkka dihtii niidnamuorra, váđir ja eaika.

Suvrris eanavuođđu

Goahccevuovdeavádagas eanavuođus leat unnán biebmoávdnasat ja dat lea suvrris. Suvrrisvuohta boahtá goahccemuoraid gahčahan gohcciin go dat eanaluvvet ja vuohčudit suvrri, mii eastada eanaš suotnašattuid šaddama. Fennoskándias leat báikkuid guovllut gos lea olu kálka, dego Guossámis, Giehtaruohttasis ja Gielasváriin. Suomas dábáleamos eanašládja lea moreana, mii lea eret jiekŋaáiggis.

Vuovddit ja jeakkit

Davviboreála avádagas arvá dábálaččat 600–700 mm jagis, dálkkádat lea čoaskkis dahje galmmas ja šaddanbadji molsašuddá 100–140 jándora gaskkas. Vuovdeallodat molsašuddá 5−12 mehterii ja dat lea sorjavaš man davvin guovlu lea ja man goavis dálkkádat lea. Vuovdi šaddá njozet ja váldošlájat leat beahci ja soahki. Guossa lea Roavvenjárgga davábealde hárvenut, muhto báikkuid guossavuovddit gávdnojit valjit earenoamážit Gihttela, Soađegili, Suovvaguoikka ja Salla guovlluin. Vuvddiid maŋŋá boreála avádaga deháleamos šattolašvuođatiipa lea jeaggi, mat guovllus leat valjis danin go eanadat lea duolbbas ja dálkkádat leat dássidit lavttas.

Guorbasut báikkiin gos leat eanaš beazit šaddet viiddis jeagelguolbanat, main dábálaš rahkadasat leat gáranasmuorji, ehtemas ja jokŋa. Davimus davviboreála vuovddit leat Skandinávias Norgga davverittus. Dát vuollegaš seahkálasvuovddit dollet sisttis beziid, subiid ja lagežiid. Davviboreála vuovddit leat Suomas measta olles Lappi guovllus sihke Koillismaas ja Kainuu davimus osiin sihke Davvi-Ruoŧas ja -Norggas.

Liegganeaddji dálkkádaga ja arvviid lassáneami dihtii beahci leavvá báikkuid marastatavádahkii. Maiddái guossa leavvá davvelebbui. Davviboreála goahccevuovdeguovlu viiduge gululdaga davvi Bárentsa guovllus.

Gáldut ja lassedieđut

• Metsäluontotyyppien uhanalaisuus
• Natura 2000 boreaalisella vyöhykkeellä
• Större klimatnytta i de delar av norra barrskogsbältet där skogen brukas
• Skydda skog
• Skogforskning
• About Boreal Forests
• The boreal forest (separate from the subalpine forest) is commonly referred to as taiga (a Russian term), or northern coniferous forest

Ovddežiid­dikšuma mihttomearri lea luonddudilli

Fennoskandia boreála vuvddiid ovdáneapmi lea sorjavaš buorre muddui šattolašvuođa iešvuođaid, šaddandiliid nannáma dahje meara iešvuođa sihke buollimiid ja earáid hehttehusaid oktasaš váikkuhusas. Vuovddit sáhttet deivvolaččat buollit viiddis guovllus juogo ollásit dahje oassái. Boares ja šumppas bárkui galbabárkobeazit sáhttet birget máŋggage vuovdebuollimis. Ná vuovdái ja vuovdádagaide šaddá sierraahkásaš muoraid joatkka, go buollima maŋŋá vuovdi ođasmuvvá lunddolaččat sukseassaovdáneami mielde. Vuos bohciidit lastamuorat dego lullileaibi, soahki ja suhpi sihke beahci ja maŋŋeleappos vel guossa.

Jahkelogiid áigge muorrašlájaid ja maiddái ovttaskas muoraid gaskasaš gilvaleapmi čuovggas ja biebmoávdnasiin šaddá garraseabbon. Dalle hállat vuovddi johtilis šaddama ja ovdáneami muttus. Máŋggain vuovdetiippain guossa lea muorrašlájain garrasamos gilvaleaddji, mii gululdaga duvdá eret earáid muorrašlájaid válddekeahttá vuhtii šumppas beziid.

Go vuovdi joavdá vuovdesukseassa loahppa- dahje klimáksamuddui guossa lea eanaš oassái duvdán eret earáid muorrašlájaid. Klimáksavuovddi boarásmuvvan muoradat álgá jápmit, mieskat ja ovttaskas muorat gopmánit stoarpmain. Šaddan gieraráiggit fállet čuovgga ja biebmoávdnasiid, goas sukseassa álgá ođđasit uhca mihttolávas.

Vuvddiid ovddežiiddikšuma mihttomearrin lea ovddidit ekonomiijavuvddiid sturktuvrra lagabui ovdalis govviduvvon luondduviđá vuvddiid struktuvrra lasihemiin váilu iešvuođaid, dego mieskamuora ja buollan muora. Mihttomearrin lea maiddái ovddidit muoradaga ahkeráhkadusa ja šlájaid eanet máŋggabealagin lasihemiin lastamuoraid ossodaga. Ovddežiiddikšumin buoridit maiddái máŋgga hárvenaš ja áitatvuloš vuovdešlája eallindiliid.

Juos luondduguluid ii sáhte addit buollit, dahkat ođđa ovdánanmuttuid gulu maŋŋá systemáhtalaččat nu, ahte luondduguluid áddestallat systemáhtalaš ja hálddašuvvon boaldimiid vehkiin eanaš luonddusuodjalanguovlluin. Guluid áddestalli boaldin guoskkaha dušše oalle smávva oasi luonddusuodjalanguovlluid viidodagas.

Mieskamuora buvttadeapmi lea dábáleamos ovddežiiddikšunvuohki. Mieskamuoraid lasihit vuosttamužžan čuozáhagaide, main mieskamuorra lea unnán ja čuozáhagaide, main mieskamuorat váilot ollásit. Suoma luonddu máŋggahámatvuođastrategiija mihttomearrin lea lasihit mieskamuora meari min ekonomiijavuvddiin 10 guđahasmehterii hehtáras dáláš 4–6 guđahasmehteris. Luondduvuvddiin mieskamuora mearri molsašuddá 40–120 guđahasmehterii hehtáras.

Gáldut ja lassedieđut

• Metsien ennallistamista monimuotoisuuden säilyttämiseksi
• Mitä ennallistamisella tarkoitetaan?
• Restaurering av skogar för att bevara mångfalden
• Skoglig restaurering – vad är det?
• Restaurering av skog i fokus i stort EU-projekt
• Naturrestaurering
• Ecological Restoration and Management of Forests

Bielbajávrri meahccekirku áidnalunddot niitogieddi

Bielbajávrri girku ja dása laktáseaddji girkogieddi leat Stuorra Bielbajávrri gáttis Anára gilis sullii 6 km davásnuorttas. Girkogieddi goahtevuođuinis ja stohposajiinis lea oassi anáraččaid historjjá ja áidnalunddot ollislašvuohta.

Gietti šaddošlájat gávdnojit máŋggabealagit ja dat hábmejit mávssolaš árbebiotohpa. Girkogietti luonddutiippat gullet Natura 2000 -luonddutiipii ”goikkis ja varas niittut gos leat valjis šlájat”. Niittu šattolašvuohta hápmašuvvá eanas varas suoidne- ja sitnuniittuin. Gietti árvvu lasihit goikkis smávvasitnuniittut, mii lea okta eanemus áitatvuloš árbebiotohpain Suomas.

Bielbajávrri gietti mosaihkalágan šattolašvuođa váldošládjan molsašuddet gieddesitnu ja stuorrasitnot. Dábálaččat leat boallorássi, gáddevitku, miektaguodja, ruoššit, beatnatnjuovčča, vuovdesitnu ja biehtárrássi. Niittu hárvenaš šlájaide gullet suoidnečoavddarássi, márjjáčoavdda ja ránesgazzabađvi. Sihke varas niittuid ja goikkis niittuid šattolašvuođa ovddasteapmi leage earenoamáš.

Beaivelottiide ja earáide divrriide dehálaš šattut leat gieddedáđir, boallorássi, gáddevitku, divgaalitcearki, suoidneruhtarássi, davveruhtarássi ja čáhppesgiilu. Dat leat árbevirolaš láddjen- ja šibitdoalus ávkašuvvan šlájat, maid dihtton guovllus ovdanbuktet guovllu árat láddjen- ja guohtungeavaheami. Vai šlájat seilot dat gáibidit rabas ja čuvges eallinbirrasa ja jeavddalaš láddjema dahje guođoheami.

Dikšumis fuolatkeahttá niitogieddi lei šaddamin gitta ja muhtumassii bovnnaid vuolde. Lea fuomášuvvon ahte gietti dikšun lea hui hástaleaddji. Niittu ii sáhtte láddjet mašiinnain ja liššáin láddjen lea juovvás eanadaga dihtii váttis ja doalvu áiggi. Áidna vejolašvuohta doallat gietti báljisin lei buktit niitui sávzzaid guohtut.

Niittus bealdun

Varas niittuid šattolašvuohta lea dihtton lunddolaččat ee. gáddeniittuid minerálaeatnamiin, vuvddiid ravddain gosa báitá beaivváš ja vuovdebuollinguovlluin. Dákkáraš searvádagat leat bajásdoallan máŋggaid jiekŋaáiggi maŋŋásaš ádjoeatnamiid šlájaid. Dat varas niittut lea álgoálggus njáskojuvvon vuovddit, ainjuo máddin jáhkkimis dávjá rohtolágan guolbanat ja rođut. Nu varas niittuid ja rođuid birasdilit muittuhit nuppiideaset. Eatnama boaldima maŋŋá šaddan meahcceboaldingittiin stuorimus oassi leat leamašan varas niittut.

Varas niittuid šlájaide gullet máŋggabealat šattolašvuođa lassin valjis divrrit, earenoamážit beaivelottit ja čoarvevieksát. Máŋggaide divrriide vallját lieđđu láddjenniittut leatge heakkadehálaš eallinbirrasat. Guođoheami váikkuhusat ealánjoavkkuide leat earáláganat. Garra guođoheapmi sáhttá geahpedit varas niittuid divrešlájaid, go fas šaddošlájaide das lea dávjjimusat positiivvalaš váikkuhus. Varas niittuin dihttojit lassin jalgadasaide spesialiseren ja muhtumassii áitatvuloš guopparšlájat.

Niittuid, rássegittiid, áidojuvvon eatnamiid ja earáid árbebiotohpaid lohkomearri álggii jođánit geahppánit, go árbevirolaš eanadoalu hárjeheapmi nogai 1800-logu loahpas. Stuorra oassi niittuin njáskojuvvui bealdun 1900-logus. Maŋimuš 50 jagi áigge eanaš árbebiotohpaid luonddutiippaid viidodat lea geahppánan badjel 90 proseantta.

Jávkan šlájat

Árbevirolaš eanadoallu lea hábmen maiddái vuvddiid ja bealdduid ravdaavádagaid ja rabas guovlluid muorrasulložat. Eanadoalu ráhkadusrievdama čuovvumuššan maiddái daid luondu lea nuppástuvvan eanet ovttabealagin ja rabas dálonduovdda lea máŋgga sajis gululdaga jávkan.

Suoma áitatvuloš šlájain sullii njealjádas eallá niittuin, rássegittiin ja earáin rabas árbebiotohpain. Daid eanemus áittavuloš šládjajoavkkut lea lottit, sámmálat ja suotnašattut, dego bealdocihci, muohtavárstásámil ja niitocivzza. Lea dihtosis, ahte Suomas leat jávkan 312 šlája, main árbebiotohpaid šlájat leat 123 dahje 39,4 proseantta buot jávkan šlájain.

Divššokeahtes dahje geavatkeahtes dahje varas niittuid dilli headju vehážiid mielde. Árbevirolaš guođoheami dahje láddjema bajásdoallan máŋggašlájat, gáibidahkes niitošlájaid sisttisdoalli smávvasitnušattolašvuohta gululdaga maŋosmanná go dikšun nohká. Niitui álget leavvat maiddái muoraid ja miesttagiid vesát, mat loahpas vuollástit rabas niittu. Muoraid ja miesttagiid suoivanat nuppástuhttet šattolašvuođa ain ja loahpas go vuovdeluvvan ovdána niitošlájat geahppánit ja loahpas jávket.

Lea árvvoštallojuvvon, ahte varas niittut leat olles riikkas hui áitatvuložat meari geahppáneami vuođul. Daid uhkidit vuosttamužžan gitta šaddan ja vuovdeluvvan ja maiddái šaddan menddo šattolažžan, báikkuid vierisšlájat ja ain vehábut bealddu njáskan ja huksen.

Gáldut ja lassedieđut

• Pielpajärven erämaakirkko vapaaehtoistyön kohteena
• Perinnebiotooppien uhanalaisuus
• Niittyjen lajisto kärsii kasvillisuuden rehevöitymisestä
• Ängar och slåtter. Historia, ekologi, natur- och kulturmiljövård

Njálla muohta­duoddaris

Vejolašvuohta oaidnit njála (Vulpes lagopus) lea dán áigge hui olu buoret go árabut. Guhkká joatkašuvvan suodjaleami dihtii njállabeassádagat deallardit fas Skandinávia davvi duoddariid badjosiin. Geassit 2022 njálla bessii Suomas vuosttamuš háve jagi 1996 maŋŋá. Norga lea luoitán oktiibuot 37 njála jagiin 2021–2022 Finnmárkku guvlui Giehtaruohttasa badjeduoddara lahkasii. Lassebiebmamiin doarjut luitojuvvon njálaid birgema. Ruoŧa, Norgga ja Suoma duoddariin leat oktiibuot 250 biebmanautomáhta, main njálaide lea beatnatbiebmu. Lassin njála gilvaleaddji riebana lea beaktilit bivdojuvvon measta moatte logijagi áigge eret báljesduottarguovlluin.

Muohtagittiid boalločalbmi

Jiekŋaáiggi nogadettiin sullii logi duhát jagi dassái njálla lei okta vuosttamuš davviriikkaide boahtán njiččehasain. Duháhiid jagiid áigge njálla lei dábálaš davvi duottarguovlluin. Vel 1800-logus Fennoskándias árvvoštallojuvvui ahte elle 8 000–15 000 njála.

Njálla lea fuomášahtti olu uhcit go rieban, rávis ealli deaddá dušše 2,5–5 kilo. Uhca sturrodagas fuolatkeahttá njálla lea earenoamáš bures vuogáiduvvan árktalaš diliide, ja dat birge juoba vuollel -40 celsiusgráđa liekkasvuođain. Vilges dahje alitránes bolfás dorkka lassin oanehis bealljit ja juolggit leat ovdánan vai dat birge hui galbma dálkkádagas.

Njála váldobiebmu leat goddesáhpánat ja davvi buovnnjahat dego luoste-, ruksessáhpán ja duottarmuolddat. Dálvit dat maiddái atnet ávkin geatkki ja gumppe buvttadan godderáppiid. Dan sadjái fuones buovnnjatjagiin njálat gártet bivdit lottiid čivggaid ja maniid, borrat murjjiid ja ohcat biebmu juoba mearragátti debbobuolžžain.

Dábálaš jagiin njálaid valljivuohta čuovvu goddesáhpán- ja buovnnjatnáliid ovdáneami. Smávvajursiid čohkkajagiin sullii njealji jagi gaskkaid njállabeassádagat leat stuorit, juoba 4–5 čivgga. Dan sadjái fuones jagiin njálat sáhttet leat dagakeahttá čivggaid biebmu váiluma dihtii.

Rukses várra

Dolin njálaid buorre bessenjagiin njálat vulge johtit álo gitta Suomenlahtii. Dalle njálaid sáhtii deaivvadit earet eará Turku, Pohjanpitäjälahti ja Inkoo guovlluin gitta Suomenlahti olgosulloguovllus. Maŋimuš stuorra njállajohtin lei dálvit 1908–1909 eaige dan maŋŋá máddin leat deaivvaduvvon luonddusealli njálat.

Njálat geahppánedje garrasit 1900-logu álggus fuođđonáhkkebivdima dihtii. Duon sáhkkii boalločalmmi mii ii dávjá bala olbmos lei álki báhčit, ja dat jávkkai ollásit máŋggain ovddeš bessenguovlluin. Njála ráfáiduhttege Ruoŧa jagis 1928, Norggas 1930 ja loahpas Suomas 1940. Suodjaleapmi ii goittotge bissehan njállanáliid mihtolaga, dasgo ássan, turisma ja eará eanangeavaheapmi lassánii njála ássanguovlluin guoskameahttun mehciin.

Dan sadjái njállanáliid uhkideaddji rieban ávkašuvvá olbmos máŋggain vugiin. Garrasit beaktiluvvan vuovdedoallu lasihii buovnnjahiid meari jalgačuohppanguovlluin suoidneluvvama čuovvumuššan. Dan lassin rieban máhttá ohcat biebmu maiddái ruskalihtiin, bohccuid biebmanbáikkiin, báikkiin gos čollet guliid ja earáin seammalágan olbmo dahkan biebmibáikkiin. Seamma áigge liegganan dálkkádat lea dahkan vejolažžan riebana leavvama vuvddiin bajás báljes duoddariidda njála eallinguovlluide. Dán muttus davvi guovllut liegganit sullii njealje háve johtilut go eatnanspábba gaskamearalaččat.

Stuorit ja gievrrat rieban sáhttá goddit njála ja váldit háldui njála bessenbolnniid. Eanodaga duottarguovllus riebanat álge jahkásaččat besset njála bessenguovlluin 1990-logus. Jahkeduháha jorggáldagas Skandinávia njállanálli lei lahka sohkajámu eaige dat gávdnon šat eanet go moanat logit.

Šládja man ferte suodjalit

Ođđa suodjalanvugiid haga njálla livččii vejolaččat jávkan. Norgalaččat álge gárdut njálaid ja gululdaga máhcahit gárddiin šaddan ovttaskas ealliid ruovttoluotta lundui. Ovdal njálaid luoitima luovus buot guovllu riebaniid ferte jávkadit. Ovdamearkka dihtii Suoma duottarguovlluin leat bivdojuvvon jagiid áigge badjel 4000 riebana, vai Norgga beallai luitojuvvon njálat sáhtášedje johtit maiddái Supmii. Lassin njálaide plánejuvvon biebmanautomáhtain njálat ožžot lassebiebmun beatnatborramuša. Ráigi biebmanautomáhtii lea nu smávva, ahte rieban ii čága čákŋat dan sisa.

Bohtosat meahcástemiin

Jagiid joatkašuvvan davviriikalaš ovttasbargguin leatge ožžon buorre bohtosiid njála suodjaleamis. Jagi 2022 kártemis gávdne juoba 162 njála bessema, main rehkenaste buohkanassii 762 njála čivgga. Dain okta ollašuvai Eanodaga duottarguovllus Giehtaruohttasis, go njálla lihkostuvai besset Suomas vuosttamuš háve jagi 1996 maŋŋá. Bessenbohtosat ledje olahuslaččat maiddái Ruoŧas ja Norggas.

Njála boahttevuohta orruge leames buoret go guhkes áigái fuolatkeahttá liegganeaddji dálkkádagas. Njála suodjaleapmi goittotge gáibida riebaniid jahkásaš jávkadeami báljesduottarguovlluin ja lassebiebmama. Olbmo aktiivvalaš doaimmaid haga njálas ii leat boahttevuohta Skandinávia duottarluonddus.

Gáldut ja lassedieđut

• Ennätyksellinen naalivuosi: Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa löydettiin viime kesänä 762 naalinpentua – WWF Suomi
• Naali
• Felles Fjellrev – Felles Fjellrev
• Fjellrev
• Fjellrevfakta

Suddi várrejiehkit

Davvi-Norggas leat máŋggat oktilaš jiehkkeguovllut dego Sievju ja Svartisen. Svartisenii gullet guokte sierra alášjiehki maid oktasaš viidodat lea 369 km2. Vestre ja Østre Svartisen hábmejit Nannán-Norgga nubbin stuorimus jiehkkeguovllu. Áibbas dego eará sajiin máilmmis maiddái dat suddet. Maŋimuš 50 jagi áigge Norgga jiehkit lea suddan 12 proseantta. Einnostusaid mielde sullii bealli várrejihkiin suddet dán jahkečuođi áigge.

Jiehkit leat bivnnuhis vánddardančuozáhagat, ja geassit dohko dahkat ofelaštojuvvon vánddardemiid. Iehčanassii jiehkkái ii gánnet vuolgit, dasgo oktonas vánddardeaddjái várran lea gahččat moarahahkii jiekŋalohkki vuollái. Vánddardeaddjit leat roasmmehuvvan dahje juoba jápmán jiehkkelihkohisvuođain.

Go jiehkit suddet šattut, sámmálat ja jeahkálat váldet háldui eatnama mii ihtá jieŋa vuolde. Jieŋa vuolde ihtán eana lea dávjá hearki dálkki ravdaihtagiidda dego goikásii, biggii ja galbmasii. Noarsa ja duottarsillan leat vuosttamuš suotnašattut, mat šaddet ihtán eatnamii.

Luonddu bolsttar

Duottarsillan šaddá duottar- ja várreguovlluin báktevilttiin, čievrás jassabáikkiin sihke jávre- ja johgáttiin main lea čievra dahje sáttu. Vuohki šaddat eatnama mielde čoaggá beaivváža lieggasa, muhto suddje šattu goikadeaddji biekkain. Máŋggajagaš duottarsillan sáhttá šaddat juoba bealle mehtera gassa bolsttarin. Suomas duottarsillan lea dábálaš dušše beare Giehtaruohttasa stuorraduoddariid jalgadasas, muhto Norggas ja Ruoŧas dat lea dábálaš stuorraduoddariin ja várreguovlluin. Šládja liiko kálkkas.

Biebmorikkis jiehkit

Jiehkkeváriid vuollevilttiide, maidda jiehkkerávnnjit leat čoaggán eanavuođu mas lea valjis muoldu ja biebmoávdnasat dego fiinna sáttu, hápmašuvvet šerredin lieđđu boallorásseniittut ja veháš badjelebbui golkaguolbanat. Go jiekŋa geassáda, šattolašvuođa máŋggahámatvuohta lassána šattolašvuođasukseassa sierra muttuid mielde. Go jiehkki suddá ollásit šattolašvuohta goittotge geahppána garrasit ja máŋggat gáibidahkes guorbba šaddansajiid šlájat jávket. Daid sadjái šaddet dábáleamos goarddabirrasiid šattut dego deanutimjamat, busságeahpilat ja fivllit.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturin kasvillisuusvyöhykkeet
• Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus
• Fjällens flora
• Vegetationsbältena i fjällen
• Felles natur- og klimakur
• Time lapse imagery of Lake Tarfala – a new dataset in the Bolin Centre Database

Čeahpes čiehkádeaddji

Jievjaskuolffi leavvanguovlu lea circumpolára dahje dat gávdno buot sajiin spábbabeali árktalaš guovlluin Skandinávias Sibirjjá ja Davvi-Amerihká rastá álo gitta Ruonáeatnamii. Jievjaskuolfi eallá tundra muorahis báljes duoddariin ja jalgadasas. Ollásit vilges dahje veháš čáhppesgirjái skuolfi čiehkáda bures vilges dálveduovdagii. Dan fuomáša dávjá easkka go skuolfi veháš lihkada báljes duottareatnamis. Jievjaskuolfi lea ovtta láhkai dego duottarduovdaga jorbalágan geđggiid ja skálvviid joatkka man ii fuomáš.

Jievjaskuolfi lea vuogáiduvvan earenoamáš bures árktalaš eallinbirrasa garasvuhtii. Skuolffi gassa ja saddjái dolgefárdda lassin lotti suddjejit buollašis ja galbma biekkain njuni birastahtti seamu ja julggiid bolfás dolggit. Maiddái gironis ja rievssahis leat seammasullasaš áiggi mielde ovdánan iešvuođat ja daidge julggiid suddje gassa dolgefárda.

Čatnasis goddesáhpán­čohkaide

Jievjaskuolffi eallin ja lassáneapmi lea ollásit čatnasis goddesáhpánčohkaide. Skandinávias bessen lihkostuvvá dušše buorre goddesáhpánjagiin. Dat ledje ovdal sullii njealji jagi gaskkaid, muhto dat leat nuppástuvvan dálkkádatnuppástusa čuovvumuššan eanet jeavddaheapmin. Skuolfenjiŋŋálas manne duoddara vieltái cuoŋo-miessemánus 6–14 vilges mani ja lállá daid sullii mánotbaji áigge. Sierra láhkai go máŋggat eará lottit jievjaskuolfenjiŋŋálas álggaha lállit dalánaga vuosttamuš mani mannema maŋŋá. Dalle čivggat njaldásit eará áiggiin, ja beassádaga čivggaid sturrodaga molsašuddan sáhttá leat viehka stuoris.

Juos geasi áigge biebmu lea unnán dahje goddesáhpánat eai leat doarvái buohkaide, stuorimus ja gievrramus čivggat ožžot eanet biebmu ja jotket šaddama. Juos goddesáhpánat nohket ollásit eaige earáid lottiid čivggat gávdno doarvái, borret stuorimus skuolfečivggat beassádaga unnimus čivggaid. Árktalaš eallinbiras lea goavis eallinbiras buot dan ássiide.

Jievjaskuolfái leat dábálaččat buorre bessenjagiid maŋŋá nuorra skulffiid johtimat, mat sáhttet ollit duháhiid kilomehteriid duohkái álo gitta Suomenlahti ja Nuortameara suologuvlui. Dalle jievjaskuolfi lea dego guossi nuppi máilmmis – vilges skuolfi huhttámin spábban čáhppes giettis fáktemin bealdomuolddahiid. Muhto duohta lea ahte dán áigge jievjaskulffiid oaidná máddin ain hárvvibut náli maŋosmannama dihtii.

Riskkas jávkat

Jievjaskuolfi gulai vel 1900-logu álggus Suoma bissovaš bessenšlájaide, muhto gululdaga dat jávkkai ja maŋosmanai garrasit viidásit dáhpáhuvvan maniid čoaggima ja doarrádallama dihtii ovdal 1930-logu. Ovdamearkka dihtii jagis 1907 Gilbbesjávrris čogge vuovdimassii sullii 800 jievjaskuolffi mani ja jagis 1911 Suoma Lappis báhče 151 jievjaskuolffi. Šládja ráfáiduhttui jagis 1962, muhto das fuolatkeahttá skulffiid mearri lea joatkán geahppáneami. Sivvan doallat liegganeaddji dálkkádaga, nuppástusaid goddesáhpán- ja buovnnjatnáliin ja buotlágan olbmodoaibmama lassáneami árktalaš guovllus. Maiddái eará sajiin Davviriikkain Ruoŧas ja Norggas jievjaskuolffi maniid leat čoaggán ja skuolffi leat doarrádallan.

Riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanlihttu (IUCN) árvvoštalai jagis 2017 jievjaskuolffi máilmmiviidosaččat dorvvohuvvan šládjan. Dan nálit leat geahppánan sierra sajiin árktalaš guovlluin ja earenoamážit Davvi-Amerihkás. Doppe jievjaskulffiid mearri lea geahppánan 64 proseantta jagiid 1970 ja 2014 gaskasaš áigge. Skandinávias jievjaskuolfi lea hui áitatvuloš ja dat lea riskkas jávkat dálkkádatnuppástusa dihtii.

Gáldut ja lassedieđut

• Tunturipöllö
• Tunturipöllö – Bubo scandiacus
• Fjälluggla
• Fjälluggla Bubo scandiacus
• Snøugle
• Fakta om snøugle

Galbma dálkkádaga maŋis

Suoma árvvoštallojuvvon veháš badjel 22 000 šlájas 11,9 proseantta leat áitatvuložat jagi 2019 áitatvulošvuođaárvvoštallama mielde. Lohkomeari bealis eanemus áitatvuloš šlájat leat vuvddiin ja árbebirrasiin, maid šládjamearri lea Suomas buot stuorimus. Juos dárkkástallat áitatvuloš ossodaga buot eallinbirrasa šlájaid, duoddariid šlájain juoba 38 proseantta leat áitatvuložat. Duottarjalgadasain ellet 309 áitatvuloš šlája, mii lea njealje háve eanet go gaskamearalaččat earáin eallinbirrasiin. Veardádallama dihtii vuvddiin šlájain áitatvuložat leat dušše 9,8 proseantta ja vuvddiin áitatvulošovdáneapmi lea mearkkašahtti olu njohcon. Dan sadjái duoddariid šlájat šaddet áitatvuložin jođáneappot.

Davvi beaiveloddešlájat leat gillán earenoamáš olu dálkkádaga liegganeamis. Máŋggaid boreála goahccevuovddi ja jekkiid beaivelottiid dihttonguovlu lea sirdašuvvan máŋggaid čuđiid kilomehteriid davás. Earenoamážit báljes duoddariid šlájat leat uhki vuolde, dasgo šlájain eai leat šat vejolašvuođat sirdašuvvat davvelebbui. Árvvoštallat ahte sullii 100 šlája gillájit dálkkádaga liegganeamis, ja badjel bealis dain geahppáneami sivvan lea eallinbirrasa headjun. Go veardidit ovddit jagi 2010 árvvoštallamii dálkkádaga liegganeamis gillájeaddji beaiveloddešlájaid mearri lea lassánan badjel 10-geardásažžan.

Min jávki šlájat

Beaivelottit mat dihttojit álgovurrosaččat duoddariin leat oalle unnán, buohkanassii 72 šlája, muhto dušše beare 12 dain eai gula Rukses listu (áitatvuloš ja čuovvuma dárbbašeaddji) šlájaide. Duoddariid beaivelottiin 80 proseantta leat áitatvuložat dahje dakkárat mat dárbbašit čuovvuma. Maŋimuš 10 jagi áigge šlájaid dili headjun lea leamašan hui mearkkašahtti, dasgo 22 šlája klassifiseren nuppástuvai eanet áitatvuložin dálkkádatnuppástusa dihtii. Min buot árktalamos beaiveloddešlájat leat uhki vuolde jávkat ollásit Suomas lagamuš jagiid dahje jahkelogiid áigge. Ovdamearkka dihtii uhcasilbadielku (Boloria improba), skiffargiehpaloddi (Xestia lyngei) ja davvegovdalastabeaiveloddi (Melitaea athalea ssp. norvegica) leat guhtege šlájat dihtton dušše ovtta dovddus áiccabáikkis, vaikko šlájaid leat earenoamážit kárten.

Čoarvevieksáin uvhlluide

Earenoamážit fuola buktá duottarbirrasa čoarvevieksáid šaddan áitatvuložin. Veháš badjelaš guovttelogi duottarčoarvevieksášlájas badjel 80 proseantta leat klassifiserejuvvon áitatvuložin. Čoarvevieksát leat Suoma mearkkašahttimus joavku mat gavjehit šattuid, nuba daid šaddan áitatvuložin lea stuorra ekologalaš mearkkašupmi duoddariid šattolašvuhtii ja ekologalaš fierpmádagaide. Nuppe dáfus liegganeapmi lasiha máttimus šlájaid leavvama badjelebbui ja davás, ja mátta uvhlošlájat leat jo dál gávdnon duoddariin.

Gáldut ja lassedieđut

• Perhoslajistomme muuttuu ennätysvauhtia – Taustalla ilmaston lämpeneminen ja elinympäristöjen heikentyminen
• Uusi arvio – joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen
• Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019
• Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet
• Biologisk mångfald
• Fjäll – SLU Artdatabanken
• Felles natur- og klimakur

Árktalaš báikeloddi

Giron lea okta Skandinávia árktalamos šlájain. Dat loaktá duottarjalgadasas birra jagi ja galleda marastagas dušše bákku ovddas garra dálkkiin. Viehka oppalaš allodatsodjonjuolggadussan sáhttá doallat, ahte giron eallá jalgadasas 500 mehtera allodatsoju bajábealde, go fas rievssat loaktá vuolleleappos duoddaris. Giron lea báikeloddi, nuba dat eallá olles eallima seammá guovllus iige dat nuppástuhte eallinbirrasis jahkeáiggiid mielde.

Giron lea leavvanviidodagas dáfus circumpolára šládja, mii gávdno árktalaš guovlluin sihke Eurásias ja Davvi-Amerihkás. Giron gávdno viidásit Ruonáeatnama mearragáttiin, Islánddas ja Svalbárddas. Dan lassin mátta reliktadihttomat leat Brihtaid sulluin, Pyreneaváriin ja Álppain.

Suodji čiehpas

Girona nákca gierdat garra buollaša vuođđuduvvá dan goruda birastahtti gassa buoidegođđosii ja isolerejeaddji dolgefárdii mii ollá julggiin gitta njunnái. Garra guolddus ja buollašis giron sáhttá roggat alccesis muohttagii bieju dahje čiehppasa, gos liekkasvuohta bissu garrage buollašis dušše moatti minusgráđas.

Giron lea monogámalaš, ja dat muittuha garrasit vehá stuorit rievssaha. Dat deddet veháš badjelaš bealle kilo. Giron besse Suomas Eanodaga Giehtaruohttasa stuorraduoddariin. Dan leavvanviidodaga máttarádjá johtá Suoločielggi máttaravddas ja lassin gironat gávdnojit Bállás-Ovnnesduoddariin ja deivvolaččat Värriötunturi guovllus. Gironat lea geahppánan máttimus guovlluin gos dat dihttojit.

Girona biebmun leat earálágan duottaršattuid urbbit, ođjjut ja lasttat, dálvit earenoamážit skierri urbbit. Čivggat borret álggus divrriid, muhto sirdašuvvet jođánit šaddoborrin. Njiŋŋálas manne miessemánu gaskamuttu sulaid 5–10 mani beassái man dat lea roggan. Go manit njaldásit čivggat borret vuos rikkehis divrriid ja sirdašuvvet dasto borrat šaddoborramuša. Girona viehka mearkkašahtti čivggaid jápmologu dagaha giđđat dálvama biebmu váilun ja galmmas. Čivggaid ovdáneaddji dolgefárda ii fála nu buorre suoji galbmasis go ráves lottis.

Uhccu eallinsadji

Dálvit gironat čoahkkanit máŋggalogi lotti bárpmuide. Bárpmus gironat gávdnet buorebut badjeeatnamiid vánis biebmobáikkiid ja sáhttet áicat buorebut dáid uhkideaddji beađuid.

Giđđadálvve varrisgironat girdet daid gihkangirdimiid uhkidemiin heakkas. Varris girdá njuolgga bajásguvlui sullii 20 mehtera allodahkii ja seaivu njozet ruovttoluotta eatnamii ja jietnada. Gironis lea gihkama áigge vilges dolgefárda ja rievssatfálli oaidná dan hui bures. Gihkangirdima áigge varris geahččala hohkahallat njiŋŋálasa dan guoibmin.

Davvi šládjan giron lea hui hearki dálkkádaga liegganeami dihtii dáhpáhuvvi nuppástusaide. Liegganeami mielde girona eallinsadji uhccu vel ain eanet, iige dat nákce vuogáiduvvat eallinbirrasis nuppástusaide. Duoddariid eanalottit giron ja rievssat lea manahan juoba golbma njealjádasa daid náliin dušše vehá badjelaš logi jagis. Girona bessennállin lea árvvoštallojuvvon Suomas 4 000–7 000 pára. Giron ii leat heađis okto. Seammá boahttevuohta uhkida earáidge jalgadasain ealli šlájaid, dego láfola, bihčosa, állaha ja cizopačča.

Gáldut ja lassedieđut

• Kiiruna
• Fjällripa
• Fjellrype
• Fjellrype Lagopus muta
• Rock Ptarmigan

Boazu lea lojes goddi

Goddi (Rangifer tarandus) lea ealgašládja mii gávdno árktalaš tundras ja davvi goahccevuovdeavádagas 14 vuollešládjan. Goddi lea Rangifer-soga áidna šládja. Davvi-Amerihkás vilddasin ealli vuollešlájaid gohčodit karibun ja Sibirjjás ja Eurohpás ealli vuollešlájaid goddin. Lodjuduvvon gotti gohčodit bohccon.

Aitosaš johtti boazodollui vuođđuduvvi boazodoallu ovdánii maŋit gaskaáiggis Gaska-Ruoŧa ja Norgga duottarguovlluin. Supmii Eanodaga guvlui boazodoallu leavai máddinoarjin 1600-logus ja čuovvovaš jahkečuođis Ohcejohkii. Boazodoalu lassáneapmi ja meahcásteami dagahedje dan áhte lunddolaš gottit jávke davviriikkain 1800-logus.

Ruovttoluotta fárrejeaddji

Vuovdegoddi vánddardii ruovttoluotta Supmii Ruošša viiddis mehciin 1950-logus. Dán áigge vuovdegoddi gávdno eanaš Kuhmos ja Davvebađaeatnamis Perhos ja dan leat máhcahan sihke Seitseminen ja Lauhanvuori álbmotmehciide Pirkanmaa eanagoddái. Dego namma muitala vuovdegoddi eallá davvi goahccevuvddiin ja jekkiin.

Meahcásteamis fuolatkeahttá lunddolaš duottargoddenálli seaillui Mátta-Norggas. Go nálli geahppánii dan ráfáiduhtte jagiide 1902–1906. Meahcásteami álggaheami maŋŋá nálli fas gahčai, ja easkka meahcásteami bissovaš ráddjehus gájui lunddolaš duottargotti. Dán áigge vilddas duottargoddenáli sturrodat lea sullii 25 000 ealli.

Beavttálmuvvan boazodoallu

Maŋimuš jahkečuođit leat nuppástuhttán boazodoalu ain eanet ámmátlaš guvlui. Dego earáin surggiin buvttadeapmi lea beaktilut ja suorgi lea šaddan eanet teknihkalažžan ja mašiinnaiduvvan. Bohccuid eai šat čohkke ja reainnit čuoigga dego dološ áiggiin muhto veahkkin leat mohtorgielkkát, mohtorsihkkelat, njealjejuvllagat, helikopterat ja dronet.

Boazologu lassáneapmi ja oppalaš eanangeavaheami nuppástuvvan dego turisma, huksen ja buvttadeapmi ja boazodoalu beavttálmuvvan leat dagahan luonddu bissovaš gollama ja guohtuneatnamiid dili headjuma.

Ovdal boazu biepmai badjeolbmo, dál badjeolmmoš biebmá bohcco. Dát dološ badjeolbmuid dábálaččat geavahan dajaldat govve boazodutki Mauri Nieminen mielde bures dán áiggi suopmelaš boazodoalu.

”Bohccuid dálvelassebiebmamii sirdašuvvan lea leamašan stuorra nuppástus. Dasa álge bákku dihtii 1970-logu loahpas. Dál dat lea dábálaš ja dađibahábut bissovaš”, gávnnaha boazodutki Mauri Nieminen.

Biepman lasiha goluid, mii geahpeda ealáhusa gánnáheami. Lassebiebman ii livččii dárbbašlaš, juos dálveguohtunguovlluid ortnet livččii doarvái buorre boazologuid gorrái. Guohtunguovlluid ealáskeapmi goittotge gáibidivččii boazologuid dihto áiggiid geahpedeami ja guohtunlotnašuvvama beavttálmahttima.

”Earenoamážit dálveguohtunguovllut leat gollan menddo stuorra eallimeriid geavahusas. Suomas boazodoalloguovllu bohccot guhtot vuvddiin vuhtiiválddekeahttá davvi oasi. Guohtunguovllut leat olles áigge geavahusas ja geffot.”

”Dálvit biepmu oažžun váddu ja bohcco ferte veahkehit birget vearrámus áiggi badjel. Lassebiebman lea šaddan mihtilmas oassin ealáhusa.”, suokkardallá Nieminen

Dálkkádat­nuppástus ja boazodoalu boahttevuođa hástalusat

Dálkkádatnuppástus vádduda boazodoalu máŋggain vugiin. Badje-Lappis boazodoalu uhkida jiekŋadálvviid šaddan dábálažžan ja boazodoalloguovllu máttaosiin parasihtaid ja geasi bálggaha lassáneapmi. Juos álgodálvve dálkkit molsašuddet fuomášahtti olu buollaša ja plusgráđaid gaskkas, muohtagearddi giera jiekŋu garasin. Dalle bohccuid lea váttis goaivut jeahkála jiekŋagara vuolde. Jiekŋadálvviin boazodoallit gártet lasihit ain eanet dálvebiebmama ja duháhat bohccot sáhttet jápmit dego dálvit 2020.

Go dálkkádat lieggana dakŋasiid, suotnašattuid ja sámmáliid mearri lassána, ja jeahkáliid ossodat šattolašvuođas geahppána. Dat geahpeda bohccuid dálvebiepmu oažžuma. Maiddái marastagaid geahppáneapmi heajuda boazoguohtumiid dili.

Bohccuid guohtun golaha earenoamážit jeageleatnamiid ja guorbasamos luonddutiippaid. Báikkuid jeahkálguolbanat sáhttet leat ollásit borron. Lassin geasseáigge bohccuid duolbman heajuda jeahkáleatnamiid ortnega.

Nuppe dáfus čoavddašládjan bohccuid guohtun goazaha dálkkádatnuppástusa dagahan duottarguovlluid miesttaluvvama ja ordarájá sirdašuvvama badjelebbui jalgadassii. Biebmoávdnasiid dáfus rikkis luonddutiippain bohccuid guohtun ovddida biologalaš máŋggahámatvuođa. Gažaldat leage das, ahte bohccuid guohtundeatta lea heivvolašbirrasa hárrái ja buot luonddutiippaid seailuma sáhtášii dáhkidit.

Vel doaisttážii Suomas eai leat geavahusas vuogit, mainna boazooamasteaddjiide buhttešedje boazologu geahppáneamis boahtán dietnasa manaheami ovdamearkka dihtii vuvddiid buohta METSO-prográmma buhtadusaid láhkai. Das vuovdeoamasteaddji oažžu buhtadusa suodjaleamis boahtán buhtadusain. Duottarguolbaniid ja marastagaid livččii maiddái vejolaš ovddežiiddikšut ja ná divvut bohccuid guohtumiid ja duottarluonddu dili.

Gáldut ja lassedieđut

• Poron ja poromiehen roolit sekaisin
• Poro ja poronhoito – Paliskuntain yhdistys
• Muinaisen poronhoidon jäljillä
• Suomenpeura
• Metsäpeura
• Rennäringen i Sverige
• Renen
• Renar
• Rein
• Reindrift

Davvi luondu gohčču

Davvi luondu bovde vásihit dan máŋggaid ipmašiid. Luonddutuvrii sáhttá vuolgit máŋggain eará vugiin, deháleamos lea, ahte vuolgá olggos lundui. Luonddus lihkadeapmi ovddida dutkamušaid mielde dearvvašvuođa ja eastada máŋggaid buohcuvuođaid. Jeavddalaš lihkadeami luonddus leat gávnnahuvvon geahpedit nuonddahallan-, váibmo- ja varrasuotnadávddaid ja ástmádálkásiid geavaheami sihke máhcahit goruda ja miela, mii lea liiggás noađuhuvvon.

Davviriikkain leat earálágan vánddardanmáđijat gáibideaddjivuođa ja guhkkodaga dáfus. Leat sihke geasse- ja dálvemáđijat ja máđijat vázzimii, čuoiganvánddardeapmái, čáhcevánddardeapmái ja sihkkelastimii. Oassi dain leat álkes beaivetuvrrat bures merkejuvvon bálgáid mielde, go fas nuppit sáhttet leat máŋggaid vahkuid guhku ja dain johttin gáibida hui buorre kártalohkančehppodaga ja albmá meahccebiergasiid.

Friddjavuohta johttit

Davviriikkain juohkeolbmorievttit addet lobi friddja lihkadeapmái luonddus, tealttás idjadeapmái, dolastallamii merkejuvvon báikkiin, murjemii ja guobbariid čoaggimii. Guollebivdui dárbbaša dávjá sierra lobi. Suomas goittotge oažžu máhtovuokkain oaggut máŋggain čázádagain main ii leat luossa ja Norgga mearraguovlluin oažžu oaggut almmá lobi. Davviriikkain guolástanlobiid skáhppon lea álki ja daid sáhttá dábálaččat oastit neahtas.

Málesteapmi veaigin lea vánddardanbeaivvi maŋŋá lea vásáhus, masa ii gávdno gilvvohalli. Dolla ligge ja das sáhttá málestit njálgga biepmu njurgu čoliide deavddan. Guhkit reaissuide gánneha eandalii váldit fárrui guolástanbiergasiid ja hálstara. Duottarjávrriin bivdojuvvon guolit giksašuvvet johtilit ja dárbbašit dušše sáltti smáhka addit. Čakčat lea fiinnis bassit bohccoguobbariid ja kantareallaid dolastallanbánnuin. Moadde bihtá láibbi ja liegga juhkamuša, de gal lea hersko.

Luonddučuovgagovvejeaddjiide Davvi-Norgga riddu ja Lappi fállet fiinna govvenbáikkiid. Ceakko várit mearragáttis leat dego čullojuvvon eanadatčuovgagovvema várás, ja jalges muohtaduottareanadagat ja ritnevuovddit muittuhit máinnasgirjjiid govaid. Ruški ivdnet vuovddit ja suovit fállet heahkastuhtti ivdnebáitima.

Geasuheaddji čuovggat

Davvi eanemus dovddus mátkečuozáhagat leat Bállás-Ovnnesduoddara ja Sarek álbmotmeahcit, Gilbbesjávrri duoddarat, Lufuohtáid suolojoavku okta guollebivdogiliiguin ja Davvenjárga. Doppe sáhttá vásihit Árktalaš guovlluide mihtilmas iešvuođaid dego ijahis geasseijaid ja dálvit guovssahasaid buktán diidalágan reaisodovddu.

Lappis lean Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci lea Suoma bivnnuheamos álbmotmeahcci. Bivnnuhisvuođa duohken leat viiddis duottar- ja goahccevuovdeeanadagat, máŋggabealat bálggis- ja láhttofierpmádat, čorgatvuohta, dorvvolašvuohta ja buorit bálvalusat. Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci heive bures vánddardeami hárjehallamii. Bállásduoddara eanadat lea válljejuvvon oktan Suoma álbmoteanadagain.

Davvi-Ruoŧas lean Sarek álbmotmeahcci dahket ovttas Padjelanta ja Stuor Muorkke álbmotmehciiguin Eurohpá stuorimus ja boarráseamos luonddumeahcceguovllu. Sareka viidodat lea measta 2000 km² ja guovllus leat sulaid čuođi jiehki. Álbmotmeahcci lea beakkán boaittoguovllu iešvuođastis ja alla ceakko vieltti váriin. Sarek lea hui bivnnuhis vánddardančuozáhat, muhto dan eai ávžžut easkkaálgiide eatnama gáibideaddjivuođa dihtii.

Máilmmi ravddas

Davvi-Norgga rittu čiekŋalis vuonat, alla várit ja áhpi boktet mátkkálaččaid dovdduid. Alla Ivggu Álppat leat Romssa nuorttabeale njárgaguovllus. Dan fiinna luondduvielttit lea dálvit friddjačierastalliide bivnnuhat. Geassit Ivgu fas fállá fiinna vánddardaneanadaga mearraoidnosiiguin, ja doppe sáhttá vásihit eksohtalaš jiehkketuvrra dahje galledeami alit Jiehkkejávrris.

Nannán-Eurohpá davimus báiki Davvenjárga lea Bárentsmeara ravddas. Davvenjárga lea dovddus ceakko báktegoarvvis, mas leahkkasa mielahis fiinna oainnus rittuhis Jiekŋamerrii. Dat lea eandalii bivnnuhis báiki gaskaija beaivvážis návddašeapmái ja buriin lihkuin sáhttá oaidnit vuotna- dahje báhkkebossuid vuodjamin biepmu maŋis. Davvi Norgga riddu lea dego iežas máilbmi máilmmiravddas.

Gáldut ja lassedieđut

• Virkistäydy luonnon keskellä
• Friluftsliv
• Helgelandskysten
• Visit Norway
• Visit Finland
• Visit Sweden
• TRACKS – An Arctic Snowboarding Story

Ráfáidahtton sáttočastasat

Deanunjálbmái lea duháhiid jagiid áigge šaddan vuollegaš njálmmádatdelta viiddis sádduidisguin. Áiggiid mielde Deatnu lea fievrridan stuorra meari fiinna sáddo Deanuvutnii, masa lea šaddan máŋga kilomehtera guhkes gávvái sáttočastasiid lágan sáttu Suoidnesuolu.

Boaittosajádaga dihtii Deanunjálbmi lea seailluhan luonddudilis eaige dohko leat huksen dáluid ja kájaid moatti vuorkká vuhtii válddekeahttá. Njálmmádaga luondduárvvuid dorvvasteapmin sáttobárut ráfáidahttojedje Deanunjálmmi suodjalanguovlun jagi 1991.

Ealli Suoidnesuolu

Suoidnesullo sturrodat molsašuddá oalle olu ulli ja fiervvá áigge. Ullin dušše sáddo sáttočasttasoassi, masa lea dahkkon Suoidnesullo geahčái mannan geaidnu, lea čázeoaivvi bajábealde. Fierván ihtet viiddis čázevuole sáddot ja sáttočasttasguovllu ravddain lean márskaguovllut ja sálteniittut. Doppe šaddet máŋggalágan gáddeavádaga šattut dego mearrasennet, dálkkasrássi ja riddoskážir. Dat leat eandalii bárbmun giđđat ja čakčat gálliid, čáhcelottiid ja čuotnjágiid miela miel biebmut. Geassit sáttočastasiin bessejit niitocivkkánat, caganat ja ránesčuotnjágat muhto daid luhtte bivdet mearragoaskimat, bárbmofállit ja bumbalottit. Maiddái háskilat loktet sáttočastasiin guovllu valjis mearraloddenálo dihtii.

Deanunjálmmi sáttočasttasguovlu eallá jagiáiggiid ja jagiid mielde. Biegga, giđđadulvvit ja vuorročáhci rievdadit joganjálmmi sádduid. Oassi sádduin jávká, dahje dat sirdásit. Muhtun jagiid hui garra giđđadulvi dahje riđđu sáhttá borrat sáttočasttasguovllu máŋggajahkásaš ja šattuid gokčan sáttobáru oassin merrii. Suoidnesullo sáttočasttasguovllu dorvvasteapmin dan davverittu ja sáttogeainnu lea suddjen geađgebáŋkkain.

Áicanbáiki

Deanu giđđadulvvit fievrridit biebmoávdnasiid ja mohtelágan eanavuođu Suoidnesullo sádduide ja gáddeniittuide. Sáttobáruid šattut ja riddočáziid ealliplanktonat ávkašuvvet jahkásaš biebmoávnnaslasáhusas. Njálmmádagas sáhttá oaidnit čuđiid golssiid ja duháhiid mearralottiid bivdimin riddočáhcái borrat boahtán sallidiid ja šávššaid. Valjis guollenáli dáfus njálmmádagas eallá sulaid 50 geađgenjurjo populašuvdna. Geađgenjurjot goarjadit stuorra joavkun sádduid alde fierván. Muhtumin ovttaskas geađgenjuorjju sáhttá vuodjat bajás Deanu mielde gitta Suoma rádjai.

Suoidnesullo sáttočastasiin šaddet meararittu ja siseatnama goarddabirrasiid šattut. Riddosáhpal ja riddoniisu šaddet sáttočastasiid mearabeale guovlluin. Dan sadjái suodjásut nannáma beale šaddanbáikkiin leavvá honnetrássi ja árktalaš guovlluin dihtton máŋggajahkásaš hilskošattu jiekŋamearahilsku. Dan navdet jávkan Suomas, nuba Suoidnesullo sáttočastasat leat buorre báiki duon šođbbut šattu áicamii.

Gáldut ja lassedieđut

• Felles natur- og klimakur
• Finnmarks natur
• The Tanamunningen Nature Reserve

Čuvgesrukses lieđđu

Deanutimjam (Thymus serpyllum) lea máŋggajahkásaš vuollegaš bealledaŋas, mii šaddá goardda ja vánesbiepmu rássegittiin, guorba buolžavuovdeguolbaniin, sáttogáttiin ja jogaid derpmiin. Dan dieđalaš šládjanamma serpnes čujuha šattu mohkahalli ja eatnanlagaš šaddanvuohkái. Deanutimjam lieđđu suoidne-borgemánus čuvgesrukses ja njálggahájat liđiin.

Deanutimjana árvalit leavvan Supmii jiekŋaáiggi maŋŋá lean Ancylus-áigodagas badjelaš 8000 jagi áigi. Liegga dálkkádatdilit ledje vuohkkás áigi máŋggaid šattuid leavvamii jieŋa vuolde ihtán eatnamii. Máŋggaid buolža- ja sáttošattuid dáláleavvan leage bázahus maŋimuš jiekŋaáiggi maŋŋá lean lieggaáigodagaid viiddit leavvamis, goas guossa ii vel lean boahtán guvlui.

Diidafámut

Honnetrási válddahallet goarddabirrasiid čoavddašládjan, go dat lea máŋggaide divrriide dehálaš biebmošaddu. Honnetrássi lea buolžadeadjosoajá ja gotkádeadjosoajá suovssaid biebmogáldu, go duot beaivelottit mannejit dušše honnetrási liđiide ja suovssat borret dušše honnetrási. Šattu ávkkástallet biebmun maiddái gieddedeadjosoajá ja guolbbadeadjosoajá suovssat. Honnetrássi lea dasto dehálaš eallinbiras máŋgga áittavuloš divrái.

Honnetrássi lea buorre honnetšaddu, ja dan ávkkástallet njaddán máŋgga biepmus timjama sajis. Olmmoš lea ávkkástallan honnetrási máŋggain vugiin ovdamearkan gosahatdálkkasin, urtan moarsi geasuhallamii dahje bahákasa vuodjeleapmái. Šattu fámu duohken lea honnetrási vuogas aromáhtalaš hádja.

Suomas honnetrásis leat guokte vuollešlája. Mátta buolžahonnetrássi (ssp. serpyllum) šaddá sierra guovlluin Mátta- ja Gaska- Duoma oarjerittus Davvi-Gárjilii. Davvi deanutimjam (ssp. tanaënsis) fas šaddá Anára Sámis Deatnogáttis ja Guossáma sátto johkaderpmiin. Deanutimjamis lea vehá govddit, njuovččalágan lasttat ja stuorát lieđit go máttit vuollešlájas.

Šládjarikkis Deatnu

Deatnogáttis šaddet maiddái eará guvlui mihtilmas šlájat dego básdiehpáš, miesttadaŋas, davverásselávki, suoidnejuopmu ja hádjagáiski. Ohcejogas šaddá hárvenaš stuorraneillet. Dat lieđđu čábbát suoidne-borgemánus jogaid sátto- ja čievragáttiin ja gilirássegittiin. Čuvgesalitrukses guhkesbađat ja njálggahájat lieđit leat seakki ja asehačča.

Nubbi čábbát liđđon šaddu lea Ohcejoga gilirássegittiin ja gáttiin lean dávverásselávki. Oassi dihttomiin leat guollebivdobáikkiin ja lahka ássama dego Kirkostobuid luhtte Ganešjávrris oarjegáttis. Fuones gilvvohallin dan seailun gáibida gilirássegittiid jeavddalaš láddjema ja gáddeguovlluid rabasin fuolaheami – suoidneluvvan lea namalassii stuorámus áitta dán rabas šaddanbáikkiid šládjii.

Hárvenašvuođat

Hui hárvenaš hádjagáiskki árktalaš leavvanguovlu lea viiddis ollá measta oktilažžan Uralváriin Sibirijá čađa Jáhpanii, Davvi-Amerihká davveosiide ja Ruonáeatnamii. Eurohpás hádjagáiski šaddá dušše Uralváriin ja Ohcejogas. Stuorámus dihttomat leat Geavu luonddumeahci bávttiin ja juovain. Njálggahája sáhttá dovdat dušše lahka havssesteamen.

Miesttadakŋasa leavvanguovlu lea bieđgguid. Dan deivet Gaska-Ásias, Eurohpás Pyreneaváriin ja Álppain ja daid lagašguovlluin sihke Gaska-Ruoŧas ja Gaska- ja Davvi-Norggas. Suomas miesttadaŋas šaddá dušše guovtti báikkis Ohcejogas Buolbmatjávrri birrasis.

Miesttadaŋas lea olu čuovgga gáibidan pionearašaddu, mii šaddá dábálaččat jogaid čievra- ja sáttogáttiin. Šládja leavvá beaktilit šattohis čievragáttiide. Gaskkohagaid šlája deivet sátto geaidnoguorain ja čievrarokkiin.

Gáldut ja lassedieđut

• Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019
• Tunturin kasvillisuusvyöhykkeet
• Vegetationsbältena i fjällen
• Vegetation on Fells
• Karplanter

Rája alde golgá johka

Duortnosjohka lea Davvi-Ruoŧa ja –Suoma okta váldojogain. Dat golgá riikkaideamet rájás. Meängillii gohčoduvvon Duortnosfávli lea 510 kilomehtera guhku ja dat golggiida Ruoŧa bealde Girona gielddas lean Duortnosjávrris. Duortnosjávrris álgá máŋgga jávrri ja rávdnjeoasi dahkan Duortnosjoga jávregollosa gieraoassi. Duortnosjohkii golget maiddái máŋggat oalgejogat dego Lainiojohka, Muoná, Tengeliöjohka ja Geaggáneatnu, mii golggiida Gilbbesjávrris. Duortnosjohka golgá Nuortamerrii Mearrabađas Duortnosa ja Háhpáránddi gávpogiid gaskka.

Duortnosjoga čázádaga golganguovllu viidodat lea 40 240 njealjehaskilomehtera, mas 62 proseantta lea Ruoŧa ja 36 proseantta Suoma bealde ja okta proseanta Norggas. Guovllu dálkkádat lea eanaš árktalaš, muhto joga davve-máttaguovllu guhkkodagas dáfus diliin lea stuorra molsašuddan. Davviluovtta botnis vuolleoasis Nuortamearra ligge ja jagi gaskaliekkasvuohta lea 0–1 °C, go fas Gilbbesjávrris dat lea bissovaččat buollaša bealde -2,6 °C. Duortnosjoga guovllu eanemus mearkkašahtti jagiáigi lea dálvi, mii bistá sulaid 6 mánu ja muohta- ja ja jiekŋagokčasa áigi gitta 7 mánu.

Vasikkavuoma lea Davvi-Eurohpá stuorámus luondduniitu

Ruoŧa bealde áibbas Duortnosjoga bálddas lean Vasikkavuoma šattai álgoálggus mádjihiid buđđon jávrris. Olmmoš ávkkástallagođii 250 há vuomi dieđuid mielde 1600-logus ja dagai das hirbmat stuorra niittu: “Eallin lei buorre, luossa lei fávllis ja šibihiidda lei biebmu.”

Šattolaš niittus ožžo valjit šibihiid ja heasttaid fuođđara hoaššain ja suinniin. Daid goikadedje ja seailluhedje vuopmái huksejuvvon 279 láđus. Vasikkavuoma sáhttáge gohčodit láđuid paradiisan.

Eanadoalu ráhkadusnuppástusa mielde vuomi láddjen loahpahuvvui 1950-logus. Das álggii gulul láđuid mieskan ja niittu savvon. Sieđggat válde guovllu ja niitošattolašvuohta nuonddahalai. Almmá jagi 1997 álggahuvvon niittu ja láđuid ordnema livččii manahuvvon divrras davvi kulturárbbi ja niitoluonddu. Vasikkavuomas bođii luonddumeahcci jagi 1999.

Otnábeaivve Vasikkavuomas leat 79 divvojuvvon láđu, rovvemuorat, loddetoardna ja dolastallanbáikkit. Vasikkavuomas galledit badjel 10 000 mátkkošteaddji jahkásaččat. Niittu ordnejit láddjemiin ja sieđggaid njáskamiin. Niittus bessejit guorggat, unnaguškkástagat ja niitocivkkanat. Bárpmu áigge giđđat ja čakčat dohko čoahkkanit borrat ja vuoiŋŋastit njuvččat, čuotnjágat, čáhcelottit ja gállit.

Hárvenaš šlájaid ruoktu

Duortnosjoga guoraide leat maŋimuš jiekŋaáiggi maŋŋá lean duháhiid jagiid áigge šaddan viiddis dulveniittut. Johkačáhci lea fievrridan sáddo, johttiláirrá ja eará eanaávdnasiid, mat leat gulul šaddan geardin johkarokkiid gáttiide ja njálmmádagaide.

Dulveniittuid alla, goike hárjjiin šaddá máŋggabealat goike niittuid šattolašvuohta. Dáid báikkiin sáhttá deaivat čalmmis dollojuvvon ja áittavuložin klassifiserejuvvon unna gáiskkiid, čoavddarásiid, eandalii márjjáčoavdaga. Mearrabađa sulluid goide rássegittiin lea lassin áittavuložiin, vára vuollái šaddan suoidnečoavddarásit.

Duortnosjoga guora šattolašvuohta lea báktevuođu kálkadoalu dihtii máŋggabealat ja šattolaš. Guovllus leat máŋggat Suomas hárvenaš šaddošlájat, dego goapmiršattuin nieiddagáma ja giegagáma.

Gáldut ja lassedieđut

• Tornionlaakson luonto
• Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue
• Tornedalens natur
• Tornio Valley Nature

Rájá goappat bealde

Kukkolankoski lea Duortnosjoga eanemus beaggán ja friddja guoika. Dat 3 500 mehtera guhkki ja guoikka gahččanallodat lea buohkanassii 13,5 mehtera. Guoika lea Duortnosis, Kukkola gilis sulaid 14 kilomehtera Duortnosa guovddážis davás. Kukkolankoski gáttiid gilli juohkása guoskka vuosttabeliide Supmii ja Ruŧŧii. Goappat beale joga hállet oktasaš meängiela.

Kukkolankoski Ruoŧabeale gáttis ovddidit turismma ja gáhttejit árbevirolaš millokultuvrra. Dan sadjái Suopmelaš gilisearvvuš lea sikten historjjálaš guollebivdokultuvrii, guollegoaivvuin bivddu bajásdoallamii.

Guollegoaivuin bivdu

Guollegoaivvuin bivdu lea jahkečuđiid boares guolástanvuohki, maid geavahit eanaš čuovžža ja maiddái luosa bivddus. Guollegoaivu lea guhkes nađa geažes lean seahkkalágan fierbmi dego hoavva. Guollegoaivvu fievrriduvvo miehterávdnjái botni hámiid mielde. Bivdima vuođđun lea guoli johtingeinnodagaid ja maiddái vuoiŋŋastansajiid dovdan. Čázi vuollái ii oainne, muhto čuovža dahje luossa galgá stivrejuvvot guollegoivui giehtadovddu vuođul. Guollegoaivu fievrriduvvo loaččes rávnnjis geđggiid ja botni vuođul, guoli lihkastagat sirdásit guollegoaivvu nađa mielde guollebivdi suorpmaide. Árbevirolaččat daddjo, ahte guollegoaivu lea gieđa joatkka.

Guollegoaivvuin bivdojuvvo gáddegeđggiid alde čázi allodaga mielde čuožžu dahje dan várás huksejuvvon kája dahje stellega alde. Stellegat addet vejolašvuođa bivdut maiddái fávlelis.

Čuovžža vuodjan rievdá čázeallodaga ja rávnnji molsašuddama mielde. Guollegoaivvuin bivdi galgá diehtit, mo guolli láhtte eará diliin ja molsu bivdobáikki guoli johtima mielde. Kukkolankoskis leat anus jahkečuđiid áigge stáđásnuvvan bivdosajit, maid árbevirolaš namahusat sirdašuvvet sohkabuolvvas nubbái.

Luossajohka

Friddja golgan Duortnusjohka lea Nuortameara guovllu stuorámus johka, mas leat lunddolaš luossa-, guvžá- ja johttičuovžanálit. Duortnosjohka lea okta stuorámus Nuortameara atlánttaluosa gođđanjogain, mii lea seilon.

Duortnosjoga luossanálli hedjonii ovttas eará Davviluovtta luossanáliiguin mannan jahkečuođis. Liigebivdu Nuortamearas geahpedii gođđanluosaid meari nu olu, ahte luossaveajehat šadde jagis jahkái ain unnit mearit. Luossanálli lei heajumus dilis 1980-logus.

Guollebivddu muddema gulul čavggadettiin M74-syndroma dagahan veajetjápmu goittotge njoahcudii luossanáli ealáskeami. Luossanáli dorjo luossaveajehiid doarjjagilvimiin, dassái go 2000-logus luondduveajehiid mearit šadde badjel miljon luossasmoltii.

Duortnosjogas lea jagi 2009 rájes čuvvon skájanseasaniin johkii gorgŋon luosaid meriid. Vuosterávdnjái vuodján luosaid mearri lea jahkásaččat molsašuddan 17 200-100 200 guollái. Dutkamušain leat áican, ahte árrat álgogease álgán gođđangoargŋun mearkkaša stuorát gođđui boahtán luosaid meari. Vaikke liegganeaddji dálkkádat sáhttá heajudit luosaid eallindiliid, orru Duortnosjoga luosaid boahttevuohta lohpideamen buori. Mearraguovllu lassánan ávkkástallan, dego viiddis bieggafápmoguovlluid huksen Suoma ja Ruoŧa beallái olles Davviluovtta guvlui, sáhttá goittotge boahttevuođas áitit Duortnosjohkii gorgŋon vuoddjiguliid náliid.

Muitalus: Guollegoaivuin bivdit

“Guovdalas geassi lea čuovžaáigi. Buoremus sállašat leat dábálaččat Jaakko ja Lauri beivviid gaskkas suoidne-borgemánus. Juohke eahket čieža áigái čoahkkanit giliolbmot ja guossit fárpesadjái čuovvut árbevirolaš sálašjuogu.

Galbma guolleáitái čohkkejuvvon sálaš buktojuvvo juohkima várás gieddái. Vuos juohkkit guollegoaivoolbmuid guolit. Dasto vuorus lean vihtta bivdi ožžot iešguhtege válljet alcceseaset sálašguoli ja jus soames lea goddán luosa, son diehttelasat váldá dan.

Vuoru áigge eai leat váldán guoli biebmun, nuba guđege oažžu válljet alccesis ovtta borranguoli. Dan maŋŋá earuhit guollegoaivoalbmáid bálká dahjege lööna viđa ovtta stuorra látnii, masa juohke oktii bohtet čuovžžat sulaid logi kilo. Lánat vuorbáduvvojit nu, ahte muhtun olggobeale olmmoš, dávjá mánná juohká bivdiid mearkkaid kássaide. Daid mielde iešguhtege váldá mearkkas čujuhan oasi.” Válddus Eero Naskali válddáhallamis čuovžža guollegoaivvuin bivddus.

Gáldut ja lassedieđut

• Kukkolankoski
• Tornionjoki – Lohijoki vailla vertaa
• Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalaissuomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2021
• Kukkolaforsen
• Laxfiske

Guossit Davvi-Amerihkás

Vierisšládja ruoššaluossa (Oncorhynchus gorbuscha) lea Jaskesábi luossašlájain meari dáfus valljámus ja vuogáiduvvan gođđat ja šaddat hui máŋggalágan johkabirrasiin. Gubbeluosa namma boahtá varris lussii ovdal gođu šaddan stuorra bukkis. Gubbeluossa šaddá sulaid 1,5-2 kilo sturrosažžan.

Gubbeluossa lea johttiguolli, man lassáneapmi dáhpáhuva jogas ja aitosaš šaddanmuddu mearas. Gubbeluosa eallingierdu lea dušše guokte jagi ja šlájas leat bárahis ja bárrajagiin gođđan gorgŋon nálit. Dan gođđanáigi lea suidne-čakčamánus ja unna veajehat vudjet merrii ja vuosttas gease 4-5 sentte guhkkosažžan.

Atlántta luosas spiehkkasettiin gubbeluossa jápmá gođu maŋŋá. Ovdal jápmima gubbeluossa billašuvvagoahtá, dalle guoli ivdni ja olgguldas hápmi rievdá oalle láhkai. Gubbeluossa silba ivdni rievdá deavkadin, guoli liiki luoddanaddá ja varrásii šaddá stuorra buggi. Jápmán guliid navdet boahttevuođas dahkat joga liigešaddama go guollemássá bieđgana coahkásis čázis.

Nálli viidu

Ruoššat leat gilván gubbeluosa Nuortamerrii, Vilgesmerrii ja Murmánska riddui 1950-logu rájes. Das leat sávvan šaddat gávppálaččat ávkkástallama šlája dego gonagasreabbá.

Bárentsmerrii dan ruovttuidáhttin lihkostuvai ođđa ruoššaluossanáliin 1980-logus. Gilvimiin leat lihkostuvvan dahkat luonddus lassánan bárahisjagiid náliid eandalii Vilgesmerrii golgan jogaide. Dain ruoššaluossa lea maŋimuš jagiid áigge johtilit leavvan oarjjás Detnui ja Njávdámii ja máttás Mátta-Norgga ja juobe Skottlándda ráje.

Leavvanguovllu beaškkeheami lágan viidun Davvi-Atlánttas ja ruoššaluossameriid garra lassáneapmi álggii 2017. Šaddansodju jođálmuvai jagi 2021. Detnui árvvoštalle jagi 2017 gorgŋon dušše moadde čuođi ruoššaluosa. Dan ektui jagi 2019 daid árvvoštalle gorgŋon 5000 ja jagi 2021 juobe sulaid 50 000. Ruoššaluosa lassáneapmi Deanus leamašan dego bávkkeheapmi.

Vuoitágo váldi?

Atlánttaluosa eallingierdu lea ruoššaluosa eallingierddu olu njoazit ja olu máŋggamohkat. Deanus atlánttaluossa lea jogas gaskamearálaččat njeallje veajetjagi ja vuodjala merrii 17 sentte guhkkosažžan. Luossasmolttat dahket viiddis borranjohtima Davvi-Atlánttas gitta Ruonáeatnama rittu ráje. Šaddanjohkii dat máhccet gođđat sulaid 2-5 mearrajagi maŋŋá. Ovtta gođđanjagi maŋisboahttit sáhttet oassálastit juobe logi eará jagi gođđui.

Deanu luosa nálli lea hedjonan garrasit, ja jagi 2021 skádjaseasaniin áice Detnui gorgŋon badjel beali unnit luosaid go moatti jagi ovdal. Sivaid luossajávkamii eai dieđe, muhto luossasmolttaid dilit Davvi-Atlánttas leat rievdan. Mearračázi liekkasvuohta ja suvrodat leat badjánan dálkkádatrievdama dihtii. Luossaveajehiidda lea fállamis unnit biebmu ja daid mearrašaddan lea njohcon ja ceavzin hedjonan. Deanu luosa suodjaleapmin šládja lea leamašan dál oalát ráfáidahtton guollebivddus máŋgga jagi áigge. Mihttomearrin lea oažžut Deanu luossanáli Duortnosjoga luosa láhkai.

Ruoššaluossa­buođđu ii doaibman

Deanus ruoššaluossa lea jo eanet go atlánttaluossa. Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell árvala, ahte aggressiivva ruoššaluossa sáhttá hehttet luondduluosa lassáneami. Muhto luosaid gaskasaš gilvvus leamašan vel dušše vehá dutkojuvvon diehtu. Goittotge dássážii Ruošša beale Vilgesmeara jogain gubbeluossa ii leat heajudan atlánttaluosa eallindiliid. Dutki mielde dili álkidahttá dat, ahte gubbeluossa gođđá jo borgemánus, go atlánttaluossa easkka maŋŋit čakčat. Áigetávvalearu dihtii vierisšládja ii billis luondduluosa gođđama.

Guolledutkit oidnet, ahte olmmoš ii sáhte eastit gubbeluosa leavvama Davvi-Atlánttas. Norgalaččain goittotge leat mihttomearit jávkadit gubbeluosa Deanu. Geassit 2023 norgalaččat ceggejedje Deanu gili lahka ruoššaluossabuođu. Dainna lei mihttomearri jávkadit buot Detnui gorgŋon gubbeluosaid ja atlánttaluosaid lei ulbmil luoitit Detnui joatkit gođđangoargŋuma.

Unnit luossajogain ruoššaluossabuođđu lea doaibman bures ja dainna leat sáhttá jávkadit johkii figgan ruoššaluosaid. Maiddái nuohttumiin sáhttá bivdit beaktilit ruoššaluosaid. Deanus ruoššaluossabuođđu ii goittotge doaibman vurdojuvvon vuogi mielde. Stuorra oassi, badjel 100 000 ruoššaluosa leat beassan buođu meattá eaige buođu šálašmearit, váile 80 000 guoli leat vurdojuvvon dásis.

Buođđu lea goittotge oassái hehtten atlánttaluosa goargŋuma Detnui ja dan oalgejogaide. Buođu leat árvalan leamašan boastto sajis ja muhtun siva geažil dat gavje atlánttaluosa eaige dat leat figgan goargŋut buođu mearddi čađa badjelii johkii. Atlánttaluosat čoahkkanedje buođu vuolábeale čiekŋalassii, ja dat vulge goargŋut badjelii easkka go buđđui rahpe johtinráiggiid.

Atlánttaluosa goargŋumii sáhtii váikkuhit maiddái dat, ahte geassit 2023 Deanus lei hui coahki. Luosat gorgŋot fuonibut jogaide coahkin. Oaidnit leš mo ruoššaluosa dusten Deanus boahtá lihkostuvvat ja mo dat váikkuha atlánttaluosa náliide.

Riidduvuloš borranguolli

Ruoššat gilve gubbeluosa Guoládatnjárgga jogaide álgoálggus ođđa borranguollin. Dat lea njálgga guolli, go dat bivdojuvvo mearas dahje goargŋunmuttu álggus. Dalle gubbeluosa cuohppa šerresruoksat, unnán vuddjii ja sulastahttá rávddu. Ruoššaluossa heive bures sálte- ja suovasguollin ja bánnos steikemii.

Ruoššaluosa bivdin mearas dahje jogas lea somá. Dat dohppe bures čuvgesivnnat vuokkaide ja dáistala garrasit jus lea oaggumin asehaš stákkuin. Vel doaisttážii ruoššaluosa bivddu buktán árvvu eai leat ávkkástallan, go vahátlaš vierisšládjan dan figget jávkadit. Gubbeluosa jávkadeamis eai leat váldán vuhtii lustaáigge guollebivdiid vejolašvuođa bivdit ii vurdojuvvon guoli. Dan livččii álki ávkkástallat beaktilit ovdamearkan nuohttumiin gubbeluosaid goargŋuma álgomuttus, go guoli cuohppa lea vel hui buorre dásis.

Vaikke vel lea menddo árrat dahkat luohtehahtti einnostusaid, gosa guvlui gubbeluossadilli ovdána Bárentsmearas, guolledutkiid árvvoštallamiid mielde lea jáhkehahtti, ahte gubbeluosas šaddá bissovaš nálli. Geahppáneami sajis gubbeluossa orru leavvamin máttás Davvimearas ja juobe Nuortamerrii. Gubbeluosa dáfus livččiige jierbmámus sierra beliiguin gárvvistit ovttas vuogáiduvvanstrategiija. Das gubbeluosa dahkan vahágiid galggašii figgat minimaliseret ja ávkkiid ollásit ávkkástallat.

Gáldut ja lassedieđut

• Kyttyrälohi Vieraslaji
• Kyttyrälohien vaelluskäyttäytymisen seuranta aloitettu Tenojoella
• Lohitutkija: Suomen ja Norjan pitäisi keskittyä kyttyrälohen hyödyntämiseen – laji on tullut pohjoisille lohijoille jäädäkseen
• Tenojoen lohiseurannat
• Puckellax | Oncorhynchus gorbuscha
• Lax
• Pukkellaks
• NINAs forskning på laksefisk
• Assessment of the risk to Norwegian biodiversity and aquaculture from pink salmon (Oncorhynchus gorbuscha)
• Invasive pink salmon in the Norwegian and Barents Seas
• Pink Salmon
• Barents Invasive Alien Species (Barents IAS)

Kannibála

Dorski lea dábálaš bodneguolli galbma mearraguovlluin Davvi-Atlánttas, Davvimearas ja Nuortameara máttaosiin. Dat dihtto Davvi-Amerihká nuortarittuin Ruonáeatnamii ja Svalbárdii sihke Bárentsmearas gitta Novaja Zemlja rádjai.

Dorski lea stuorra vuovdás boraguolli. Dat sáhttá eallit juobe 25 jagi ja dábálaččat dat šaddá badjelaš mehtera guhkkosažžan ja sulaid 5-15 kilosažžan. Stuorámus dorskit sáhttet deaddit juobe 30-50 kilo. Dorski borrá buot bodni lahka lean ealliid, dego skálžžuid, lađasmáhtuid ja lađasjuolggagiid dego gaccaid, stuorralađasreappáid, ja guliid, eanaš sallida ja šávšša, maid dat sáhttá borrat gaskačázis ja juobe čázeoaivve lahka. Dorski lea kannibála, nuba smávvadorskiid gánneha fáruhit stuorát fulkkiidis.

Davvi-Atlántta dorskepopulašuvnnat leat juohkásan guvllolaš lassánannáliide. Deháleamos nálit Eurohpás ja Norgga Bárentsmearas nálli ja Islándda nálli. Giđđadálvve njukča-cuoŋománus dorskit čoahkkanit oktasaš gođđanguovllu Lufuohtáide. Gođđanáigge dorskit johtet stuorrá oaivádagain, ja gođđan lea dávjá botni lahka. Dorski luoitá meađđemiid máŋgga sierra oasis. Stuorra njiŋŋálas sáhttá buvttadit miljovnnaid unna ja botni lahka govdon meađđemiid. Veajehat vuodjalit sulaid guovtti vahkus. Veajehat vulget borranjohtimii davvi mearraguovlluid guvlui.

Ealáskeaddji nálli

Varraseamos dutkamušain davvi Jiekŋameara leat áican liegganit njealji geardde jođáneappot go eatnanspábba gaskamearálaččat. Jiekŋameara liegganeami ja dorskenáli ealáskeami dihtii dorski ohcala ain viidát guvlui davás ja nuorttas Ruošša davveriddui.

Bárentsmeara guollenálit gahčče Norgga, Ruošša ja EU:a guolástussuvdosiid liigebivddu dihtii 1990-logus. Čavga guolástanráddjehusat leat goittotge mielddisbuktán dorskenáli ealáskeami. Norgga- ja Bárentsmearas dorski bivdu lea otnábeaivve suvdilis dásis. Davvemeara dorski lea maŋimuš jagiid leamašan ealáskeamen, muhto dat gillá vel liigebivddus. Dan ektui Nuortameara dorskenálit leat gahččan ja daid čuozihuvvon bivddu leat gártan báikkuid heaittihit oalát. Nuortameara dorskenálli gillá maiddái lassánanváttisvuođain Nuortameara botniid suvrrahisvuođa ja mearasáivva sáltedoalu niedjama dihtii.

Okta boahttevuođa eanemus mearkkašahtti áitagiin Bárentsmeara dorskenállái lea vierisšládja gonagasreappá leavvan oarjjás. Gonagasreappá leavvama ee. dorski lassáneapmái eallindehálaš Lufuohtáid guvlui leat figgan eastit gonagasreappá beaktilis bivdduin. Jus gonagasreabbá leavvá Lufuohtáide, dat borrá dorski gođu ja mielddisbuktá jáhkkimis dorskenáli viiddis gahččama.

Muitalus: Lihkolaš johttit

Dorski bilken lea gelddolaš ja somás hommá. Buoremusat dorski goddá bilkemiin gátti lahka sulaid 50-100 čiekŋalasas. Bilken reahkká lossa silbaivnnat dahje muđuid šerres guhkeslágan metállabihttá, mas leat áŋkorat. Bilkke ala sáhttá giddet bleahkkaguoli sulastahttán áŋkoriid, dalle sáhttet máŋga dorski dohppet hávil.

Váikke skájanseasan čájeha olu guliid botni lahka, dan ii goassige dieđe leatgo dorskit dohppemin. Dalle bivdi duššástuvvá garrasit, go bilke ii dohkke ovttage guollái iige seavtti lonuheapmige veahket.

Go ledjen giđđat 2022 Davvi-Lufuohtáin Andenesas, dorski ii dohppen buoremus gođđanáigge. Giige joavkkus ii goddán go ovttaskas dorskiid duollet dálle, vaikke juohke beaivve fanasgáccit vulge meara ala dorskebivdui. Dasto ovtta čáppa ja goalkkes giđđabeaivve buot rievddai. Ii dárbbašan go luoitit bilkke botni lahka ja seammás stuorra dorski dohppii. Guoli gottii nu olu go háliidii dan bivdit. Dalle dušše galgá máššat mielas ja heaitit bivddu dalle, go guolli lea nu olu go dan sáhttá gieđahallat ja govttolaš áiggi siste borrat.

Riku Lumiaro

Gáldut ja lassedieđut

• Turska
• Turskan kalastus rannalta – Kalassa.net
• Kalastaminen Norjassa – vinkit ja kokemukset Norjan merikalastukseen
• Torsk
• Torsk fisketeknik
• Tips för torskfiske
• Rädda östersjötorsken
• Godfisk logo Torsk
• Tema: Torsk – nordøstarktisk (skrei)
• Regulering av torsk i Nordsjøen og Skagerrak i 2022
• Torsk – Store norske leksikon

Činas vierisšládjan

Stuorrabohccit šaddet Kaukásias ja Máttanuorta-Ásias. Šattuid namat addet dárkilut čujuhemiid daid álgovuođus: kaukásiastuorrabohcci (Heracleum mantegazzianum) šaddá Oarje-Kaukasusváriin, persiastuorrabohcci (Heracleum persicum) Irana, Iraka ja Turkiija guovllus ja armeniastuorrabohcci (Heracleum sosnowskyi) Kaukasuváriin.

Romssabálbma buktojuvvui Norgii 1830-logus šaddogárdešaddun. Šaddogárddiin dat gulul 1900-logus leavai lundui miehtá Davvi-Norgga rittu. Dat šaddá dávjá ássama lahka giliin ja gávpogiin. Kaukásiastuorrabohcci buktojuvvui jagi 1817 čikŋašaddun Englándii ja doppe leavai miehtá davveguovllu.

Armeniastuorrabohci leavvanhistorjá sierrana earáin. Armeniastuorrabohcci buktojuvvui vissa Guoládatnjárgga šaddodieđalaš šaddogárdái 1930-logus. Dan leat ávkkástallan fuođaršaddu Nuorta-Eurohpás ja eandalii ovddeš Sovjetlihtu guovllus, ee Baltias ja Gárjila gutkos.

Áitta luonddu máŋgga­hámatvuhtii

Stuorrabohccit leat hui gilvvohallannávccalaččat ja dat leatge leavvan máŋggalágan eallinbirrasiidda dego bealdduide, geaidnoguoraide, vuvddiide ja gáttiide. Buoremus šaddansajiin dat dahket viiddis teahttá šattodaga, nu gohčoduvvon stuorrabohccevuvddiid, mat hávkadit vuollásis buot eará šattolašvuođa. Stuorrabohccit váikkuhit maiddái eará ealániidda. Ovdamearkan armeaniastuorrabohci vuohčudan kemiijalaš ovttastusat váikkuhit eanavuođus eallán suhkkolmáđuid servošiidda ja unnudit daid valljivuođa.

Stuorrabohccešattodagat dahket eanadaga ovttabealagiin ja vuolidit luonddu máŋggahámatvuođa. Viiddis dihtton sáhttá maiddái eastit oalát guovllu áhpásmuhttinanu, dego guollebivddu dahje johkaguorain lihkadeami ja olgolihkadeami šattodagaid lahkasiin. Stuorrabohccái guoskamiin sáhttet leat duođalaš dearvvašvuođa hehttehusat. Liikái beassan šaddogolggus beaivečuovggain reageredettiin sáhttá dahkat duođalaš buollinváttu lágan, njozet buorráneaddji dahje juobe bissovaš liikedávdamearkkaid.

Stuorrabohcciid jávkadeapmi lea lossa bargu, ja dat gáibida guhkesáigásaš dustema. Dustema gánneha álggahit jo giđđat, go šattut leat vel unni. Ovttaskas stuorrabohcci sáhttá duššadit go botke šattu váldoruohttasa čievragoaivuin sulaid 20 sentte čiekŋalasa dahje go roggá obban ruohttasa eret eatnamis. Vuosttas jagi vesáid sáhttá maiddái jávkadit hilskemiin. Viidát šaddanbáikkiin jeavddalaš láddjen eastá šattu oktanahttima ja čohkkemis biebmu ja heajuda gulul šattu eallinfámu. Šattu lassáneapmi fas estojuvvo lieđi botkemiin, dalle siepmanat eai beasa ovdánit ja dahkat siemabáŋkku eanavuđđui. Dustemis gánneha geavahit dárbbašlaš suodjerusttegiid.

Lupiinnat levvet jođánit

Giliid ja gávpogiid lahkasiin ja geainnuid guoras lupiinnat leat leavvagoahtán eandalii Davvi-Norgga rittus, muhto maiddái Ruoŧa ja Suoma Lappis. Dilli ii leat seammá vearrái go máddelis, gos gilvvalupiinna leavvama ii leat šat vejolaš eastit.

Vahátlaš vierisšládjan klassifiserejuvvon gilvvalupiidna (Lupinus polyphyllus) buktojuvvui Davvi-Amerihkás Eurohpái čikŋa- ja fuođaršaddun jagi 1826. Davviriikkaid dan áice leavvat lundui jo 1800-logu álggo bealde. Gilvvalupiinna leavvan jođálmuvai 1980-1990-logus go dan gilve ovdamearkan geaidnoguoraide ja gávpogiid párkkaide.

Gilvvalupiidna lassána váldooasis siepmaniin, mat levvet birrasii geaidnoguoraniittuid, eanaávdnasiid širráid ja šaddogárdebázahusa mielde. Gilvvalupiinna oaidná dávjá leavvat šaddogárddis lagaš lundui.

Gilvvalupiinna jávkadeapmi lea váttis, go eanavuođu siemavuorkkás badjánit ođđa vesát jagiid áigge. Šattu jávkadeapmi gáibidage gierdevašvuođa ja dustenbarggu galgá joatkit guhká. Lieđđumiid botken dahje láddjen ovdal siepmaniid láddama lea borre vuohki figgat eastit siepmaniid šaddama. Láddjen máŋgii geasi áigge heajuda gulul šattu eallinfámu ja loahpas jávkada lupiidnašattodaga.

Alaskalupiinna (Lupinus nootkatensis) šaddanbáikkit Davvi-Amerihkás leat rittu ja jogaid čievrasáddot ja goike vielttit. Vahátlaš vierisšládja alaskalupiidna buktojuvvui Eurohpái jo 1700-logu loahpas, goas dat gilvojuvvui Englánddas čikŋašaddun. Ruŧŧii ja Norgii dat fievrasii 1800-logu beallemuttus. Alaskulupiidna leavvá maiddái siepmaniin, mat seilot guhká eanavuođu siemavuorkkás.

Máddelis Norggas alaskalupiidna joatká leavvamis sáttogáttiin sihke geainnuid ja ruovderaŧiid guorain. Davvelis Romssa ja Finnmárkku guovllus alaskalupiidna leavvá šaddogárddiin lagaš lundui. Dan sadjái Ruoŧa ja Suoma Lappis alaskalupiidna lea vel viehka hárvenaš.

Vel doaisttážii lupiinna leavvan leamašan mášolaš davvi Bárentsa guovllus, muhto dálkkádatrievdan ja olbmo doaimmaid dego eanahuksema, johtolaga ja šaddogárdedoalu lassáneapmi jođálmahttet lupiinna leavvama lundui.

Gáldut ja lassedieđut

• Vieraslajit.fi
• Invasiva främmande arter
• Fremmede arter
• Barents Invasive Alien Species (Barents IAS)

Beronis buđehii

Norgga rittus lea oalle liehmus dálkkádat davvi sajádaga ektui. Norgga riddu lea buohkanassii 2 650 kilomehtera guhkki ja álgá Davvimearas Mátta-Norggas ja ollá gitta Ruošša rádjái Várjjavuonas. Norgga rittus Davvi-Atlánta rievdá Jiekŋameara máttaoassin oassin Bárentsmearran.

Guhkes ja máŋggamoalkkas vuonaid ludden rittus luondu rievdá máttaboreála goahccevuovdeavádagas muorahis duottarin. Mátta-Norgga rittus lean lastavuovdeavádagas sáhttá šaddadit eppeliid ja beroniid juobe vuovdima várás, go davvin Finnmárkku guovllus gilvet dušše suoinni šibihiid fuođarin ja buđeha ruovttudárbbuide. Lastavuovdeavádaga njiččehasšlájaid ruksesgotti ja vildaspiinni deivet máttabeale Norggas, ja davvi duottarguovlluin birge dušše duottargottis lodjuduvvon boazu. Nuppástus luonddus lea stuoris Norgga rittus.

Mearra ealiheaddjin

Golfrávnnji liggejeaddji váikkuhus ollá davás Finnmárkku guovllu rádjai. Áibbas meara lahka šaddet máŋggat máttaguovllu šaddošlájat dego vuogodolgi, golleboallu, ruksesaillat ja gildi goahccevuovddit, mat hárve dihttojit árktalaš guovllus. Rommas lea máilmmi davimus šaddodieđalaš šaddogárdi, gosa leat čohkkejuvvon galbma guovllu lieđđu šattut sierra guovllus máilmmi. Šaddogárdi lea čeavlái almmialit fávrruin, Himalajas šaddan alitgielisajerásiin. Daid šaddadeapmi lihkostuvvá buoremusat galbma birrasis.

Mearra lea čađa áiggiid leamašan rittu olbmuid váldoáššálaš áigáiboahtogáldu. Guollebivdu, fállábivdu ja smávvalundot eanadoallu ja sávzadoallu leat ovdal leamašan váldoealáhusat rittus. Otnábeaivve oljju- ja gássabovren, čáhce- ja bieggafámu buvttadeapmi, huksen, mearajohtin, turisma ja guollešaddadeapmi leat duvdán eret árbevirolaš ealáhusaid guollebivddu vuhtii válddekeahttá.

Nuppástusa biekkat

Nuppástus maŋimuš 50 jagi áigge olbmuid árgabeivviin leamašan oallelágan. Smávva riddogiliin leat šaddan ealaskas hámmangávpogat, maid gaskkas johtá jeavddalaš fearga- ja dámpajohtalus. Hirbmat stuorra šaldiid ja tunneallaid huksema dihtii biillain beassá guhkkinge lean guolásteaddjigiliide, maid eallin lei ovdal oalle sierra. Turismma lassáneapmi lea maiddái rievdadan sihke ealáhusaid ja báikkálaččaid eallima. Lufuohtáid gilis sáhttet geassit lea máŋgga geardde eanet turisttat go báikkálaš ássit. Buorránan diehtojohtalusoktavuođat leat dahkan vejolažžan gáiddusbarggu dahkama maiddái buot guhkkeleappos lean boaittobeale giliin.

Eallinbirrasa nuppástus

Davvi-Norgga rittu luondu lea ain lassáneaddji olmmošdoaimma geažil bissovaš nuppástusas. Guoskkakeahtes meahcceeatnamat lean ain unnit ja luondu, eandalii eallit leat gártan vuogáiduvvat olbmo dahkan birrasa nuppástussii. Lassánan lihkadeapmi luonddus eandalii gávpogiid lahkasiin dahká eallinbirrasiid gollama ja nuoskuma.

Máŋggat mearralottit dego skierrut, bovttážat dahje suvllát sáhttet besset áibbas gávpogiid guoras dahje daid guovddážiin. Geassit 2023 Finnmárkku loddeinflueansa gottii logiid duháhiid skávlliid ja mearralottiid ha dagai ávdimin olles loddeservošiid. Eandalii skierrut jávke oalát máŋgga bessenguovllus dego Čáhcesullos. Loddenáliid ealáskahttin váldá árvvoštallamiid mielde jahkelogiid.

Olbmo luottat

Oassi šlájain fas gillájit eandalii energiijabuvttadeami garra lassáneamis. Mearragoaskimat lábmen bieggafápmolágádusaid soajáide ja mearranjiččehasat dego fállát ja njurjot garvet oljobohkan- ja mearrabieggafápmoguovlluid dan dihtii go čázevuole šlápma lea lassánan. Ovdamearkan fálláide hearkkes gullu lea eallindehálaš daid ávkkástaladettiin skájanseassama čázevuole oaidnimii ja gulahallamii.

Jođálmuvvi dálkkádatnuppástus ain dahká váddáseabbon davvi luonddu vuogáiduvvama olbmo dagahan birrasa nuppástussii ja rievdada ovdamearkan mearraekovuogádaga mikroskohpalaš planktonealániidda mihtilmas jahkegierddu. Dát speadjaluvvá fas guliide, lottiide ja biebmogollosa bajimužžan lean fálláide ja njurjuide. Olmmoš lea juohke láhkai mielde Bárentsa guovllu luonddus.

Gáldut ja lassedieđut

• Barents-yhteistyö
• Kuvat näyttävät lintuinfluenssan hirveyden: Näin tauti lähti liikkeelle
• Program Kust och hav
• BarentsWatch
• Felles natur- og klimakur
• Helgelandskysten
• Kyst og hav
• Over 10.000 døde fugler i Vadsø – Sivilforsvaret settes inn i ryddearbeidet

Luonddus liegganan dálkkádat oidno oppalaš šattolašvuođa lassáneamis ja luonddutiippaid nuppástussan, jalga guovlluid dego duottarjalgadasa ja niittuid risseluvvamiin, miesttaluvvamiin ja vuovdeluvvamiin, agibeaiduollu suddamiin sihke šattolašvuođa ja ealliid nuppástussan. Davvi-Norggas Finnmárkku guovllus lea jo dihtton gaskaeurohpálaš vierisšládja gollesakála.

Riebanat leat leavvan rabasduoddarii ja duvdán eret njálaid. Máŋgga sajiin gironat ja rievssahat leat geahppánan ja máttaguovllus dovddus dielkoduvvát leat šaddan dábálažžan. Stuorámus oassi šlájaid nuppástusain guoská stuorra álbmogii dovdameahttun divrriid ja hárvenaš šattuid. Rabasduoddara šlájain measta juohke nubbi lea jo áittavuloš ja áittavuložiin šaddama leaktu jođálmuvvá dálkkádaga liegganettiin ja dálkkiid ravdaalbmonemiid lassáneami bokte.

Birrasa nuppástus lea nu jođánis, ahte ovtta olmmošsohkabuolvva áigge rabas duottar vuovdiluvvá nuorra vuovdin, šerres jávri šaddá ruivvasin ja ruškadin ja luossaguliid sajis bivdosiidda vudjet searggeguolit, vuskkon ja hávga. Fiinna balsabovnnat leat boahttevuođas dušše muitu olbmuid muitalusain ja boares čuovgagovain. Dálván šaddá eahpesihkkarin, ja guovdalas dálvve sáhttet leat guhkes njázut, goas muohttima sajis arvá. Álgodálvvi seavdnjatvuohta lassána, go muohttaga buktán šieđvi čuovgatvuohta leage čáhppes eana.

Muohttaga váilevuođa dihtii sabehiidda ja čierastallat beassá ain oanehut áiggi. Dálveáigge luonddus lihkadeami geahppáneapmi váikkuha maiddái mielladearvvašvuhtii. Bievla sevdnjes eanadagas skábma sáhttá deaddit miela ja čuohcit olbmuid eallinmoktii.

Bárents guovllu liegganeapmi joatkašuvvá

Ođđa dutkamušain leat áican, ahte árktalaš guovlu, masa davvi Bárentsa guovlu gullá, lieggana olu johtilut go eará eatnanspábba. Davvi mearraguovllut liegganit eanemus. Árktalaš guovllu liegganeami beaktiluvvan lea stuorámus maŋŋit čakčat ja álgodálvve, goas dálkkádatnuppástusa dihtii oassái jieŋas friddja mearra luobaha lieggasa áibmogeardái.

Dutkamušain leat áican maiddái, ahte dálá dálkkádatmálliiguin leat váttis simuleret árktalaš guovllu njealjegeardásaš liegganangori. Nuppástusat sáhttet leat nappo stuorát go maid leat dássážii máhttán einnostit.

Dálkkádatnuppástusa čuovvumuššan liekkasvuođat gorgŋot, arvemearit lassánit ja muohtaáigi oatnu. Einnostusaid mielde dálkkádatorru rievdamin eanet dálvit go geassit. Dálveáigge nuppástusat váikkuhit garrasit Bárentsa guovllu lundui dego daŋas- ja mihttármáđu ceavzimii liehmudan dálvviin, mii jođálmahttá lagešvuvddiid jávkama ja dahká vejolažžan vuovderájá badjáneami duottarjalgadassii garra buollašiid hárvama geažil. Davvin liekkasvuohta loktá boahttevuođas johtileappot go eatnanspáppas gaskamearálaččat. Dán rádjai oarjjabeale Bárentsa guovllu gaskaliekkasvuohta lea loktanan sulaid guokte celsiusceahki.

Jus stuorámus oassi máilmmi riikkain čuovvu Pariisa dálkkádatsoahpamuša luoitingeahpádusaid govttolaččat (SSP2-4.5-senário), Davvikalohtaguovlu liegganivččii industriija ovddit áiggi ektui 4-5 gráđa – dahjege guokte gráđa lasi dáladili ektui.

Almmá makkárge luoitinráddjehusaid (SSP5-8.5-senário) liekkasvuohta gorkŋošii ovdal dán jahkečuođi loahpa industriija ovddit dásis juobe čieža gráđa. Dálkkádatnuppástusa áitagii leat goittotge morihan, nuba dán molssaeavttu ii sáhte atnit jáhkehahttin.

Jus fas buot sajiin máilmmis čuvošedje hui čavga dálkkádatpolitihka (SSP1-2.6-senário), dalle industriija- ja ovdáneaddji riikkain ráddješedje garrasit energiijabuvttadeami, lihkadeami, huksema, biebmobuvttadeami ja golahusa čitnadioksiidaluoitimiid, liegganeapmi ovdaindustriijalaš áiggi ektui bázášii 3-4 gráđđii. Dátge molssaeaktu lea luoitimiid šattadettiin eahpejáhkehahtti. Máilmmiviidosaččat fossiila boaldámušaid dego oljju golahus joatká garra lassáneamis. Maŋimuš 10 jagi áigge jahkásaš oljjugolaheami lassáneapmi lea mearkkašan beaivegolaheami lassánan ovddit jagi ektui sulaid miljon vuojadanáldá veardde oljjuin.

Poláragierddu davábeale Skandinavia dahjege davvi Bárentsa guovllu jahkásaš gaskaliekkasvuođa nuppástusat 1950-logus 2080-lohkui. Čáhppes njuiku gavvar (Observed) govvida guovllu gaskamearálaš mihtiduvvon liekkasvuođa 11 jagi dássemiin.

Ivdnás gavvarat buktet ovdan dálkkádatnuppástusmálliid simuleren boahttevuođa liekkasvuođaid davvi Bárentsa guovllus:

• Rukses čuokkessárggis (Large emissions) govvida liegganeami, jus lassáneaddji šaddogárdeluoitimat eai ráddjejuvvo olláge (SSP5-8.5-senário).
• Alit oktilaš sárggis (Medium emissions) lea dáladili jurdaga mielde duođalaččamus ovdánanjohttin. Sullii ná geavašii, jus sierra riikkaid lohpidan luoitimiid geahpedančatnašumit ollašuvašedje olles mearis, muhto dat eai čavgejuvvošii veháge. Dalle ovdamearkan EU ja USA livčče čitnaneutrálat jagi 2050, Kiinná 2060 ja India 2070 (SSP2-4.5-senário).
• Ruoná boatkasárggis (Small emissions) govvida hui čavga ja gokčevaš energiijabuvttadeami, lihkadeami, huksema, biebmobuvttadeami ja golahusa luoitimiid ráddjemiid, maidda máilmmiviidosaččat eai leat vel gokčevaččat čatnasan (SSP1-2.6-senário).
• Gurutbeale skála čájeha liekkasvuođaid spiehkkasemiid (gráđain) áigodaga 1961-1990 gaskaliekkasvuođain. Olgešbeale skála muitala sulaid, olugo liekkasvuohta livččii badjánan industriija ovddit áiggi ektui.

Diehtu gova gavvariid rehkenastimis

(a) Áicamiidda vuođđuduvvan nuppástusat (čáhppes gavvar)

Gavvara vuođđun lea eurohpálaš ovttasbargun dahkkon E-OBS-analysaide (Haylock ym., 2008, veršuvdna 23). Analysat leat čájehuvvon ruvttočuoggáin ja dat leat rehkenastojuvvon sierra guovlluin Eurohpá dahkkon liekkasvuođa áicamiid vuođul. Analysa buvttaduvvon liekkasvuođain rehkenaste guđege jagi gaskaliekkasvuođat, gaskaliekkasvuođa spiehkkaseamit veardidettiin áigodaga 1961-1990 gaskaliekkasvuhtii ja dáin ain viidásut Davvikalohta (Suoma, Norgga ja Ruoŧa poláragierddu davábeale guovlu) guovllugaskaárvvut. Loahpas rehkenaste dáin liekkasvuođa spiehkkasemiid guovllugaskaárvvuin 11 jagi lihkadeaddji gaskaárvu.

(b) Mállebohtosiidda vuođđuduvvan nuppástusat (ivdnái gavvarat)

Dáid vuođđu lea min rehkenastán 28 dálkkádatnuppástusmálle bohtosiid gaskaárvvuin (Ruosteenoja ja Jylhä, 2021). Málliid bohtosiin rehkenastojuvvojedje spiehkkaseamit áigodaga 1961-1990 ektui ja Davvi-Skandinávia guovllugaskaárvvut dego a-čuoggásge.

(c) Gova liekkasvuođaspiehkkaseami-skálat

Govas leat guokte liekkasvuođa spiehkkaseami govvidan skála. Gurutbeale skála lea “duođalaš”, ja dat govvida sihke áicojuvvon ja málliid buvttadan liekkasvuođa spiehkkasemiide áigodaga 1961-1990 gaskaliekkasvuođas.

Olgešbeale skála bealistis govvida árvvoštallojuvvon liekkasvuođa rievdama industriija ovddit áiggi ektui. Go dalle lean liekkasvuođain ii albma láhkai leat makkárge dárkilis diehtu, sáhka lea duođaige dušše roava árvvoštallan. Iešalddis dát skála ii spiehkkas nu olu gurutbeale skálas, go áigodat 1961-1990 lei oalle galmmas; dan rádjai šaddogárdegássaid luoitimat eai leat vel liggen dálkkádaga nu olu, ja dasa lassin áigodahkii deive 1960-logu loahpa ja 1990-beallemuttu garra dálvvit.

Refereanssat

Haylock MR, Hofstra N, Klein Tank AMG, Klok EJ, Jones PD, New
M. 2008. A European daily high-resolution gridded dataset of surface
temperature and precipitation for 1950-2006. J. Geophys. Res.
113(D20): D20119, doi:10.1029/2008JD010201.

Ruosteenoja K, Jylhä K. 2021. Projected climate change in Finland
during the 21st century calculated from CMIP6 model
simulations. Geophysica 56: 39-69.

Nuppástusat

Liekkasvuohta badjána

• Eandalii dálveliekkasvuođat gorgŋot.
• Hui vuollegaš liekkasvuođat orrot šaddamin hárvenažžan.
• Báhkaid áiggit šaddet dávjjit ja guhkkot.
• Buot alimus liekkasvuođat jáhkkimis badjánit.
• Šaddoáigi guhkku ja rievdá lieggaseabbon.

Arvemearit lassánit

• Eandalii dálvit muohttin lassána, ja áiggi mielde arvviid mearri lassána gulul.
• Geassit šnjoarrit (garra arvvit) lassánit eanet go gaskamearálaš arvvit.
• Dálvet ja geasset guhkimus fierttut otnot muhtun veardde.

Muohta ja agibeaiduollu

• Muohtaáigi oatnu.
• Muohttaga mearri geahppána.
• Eana lea duollus dáláža oanehut áiggi.

Balvvádat lassána ja beaivvádat geahppána

• Dálvvit šaddet ain eanet balvái, ja beaivváš báitá hárvvit.
• Geassit balvvádat seailu sulaid ovddežis dahje vehá unnu.

Gáldut ja lassedieđut

• Ilmasto-opas
• Suomen ilmastopaneeli
• Arktinen alue on lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin
• Klimatomställning
• Sweden – Climatology – Climate Change Knowledge Portal
• Felles natur- og klimakur
• The Intergovernmental Panel on Climate Change
• Sixth Assessment Report: Regional fact sheet – Polar Regions, IPCC
• Climate Reports, United Nations
• Oil Market Report – June 2023
  

Rievssatfálli čalmmiiguin

Nuorra rievssatfálli oahpahallá sálašteami vuođđoáššiid vánhemiiddis bessenreviirras. Dan vuosttas sálaš rievssaha čivga, man dat lihkostuvai dohppet jeaggeravddas. Lahka girdán oarbin figgá beassat oassái sállašis. Bigán čuggestagaid ja soadjačaskkástagaid maŋŋá diehtu lea ollen, juohkehaš bivdá iežas biepmus.

Bárbmu

Lagežiid lasttaid fiskkodettiin fálli vulggii ovtta iđida máttás guvlui. Dat girddii Suoma čađa moatti beaivvis. Bealddus bivdojuvvon ránesrástá smáhkka lei ártet. Mátki ovdánii Nuortameara badjel gitta Dánmárkku rittu sáttočastasiidda. Doppe nuorra rievssatfálli elii dálvvi ja bivddii gálliid ja čáhcelottiid. Dat hárjehalai ain buoret bivdin ja oaguhii johtilit girdán ja fáhkka jorggiheaddji vuoktaláfoliid ja caganiid.

Cuoŋománus álggus rievssatfálli fallehii ártegis leabuhisvuohta. Dat girdigođii gulul davás guvlui ja mohkahalai Nuortameara rittuid mielde. Mearrabahtii boađedettiin fálli čuovvugođii Duortnosjoga davás. Ovdáneapmi ii lean njuolggo ja fálli girddii dieppil dáppil ja finadii maiddái riegádanbáikkistis Urho Kekkonen álbmotmeahcis. Vánhemiin ledje goittotge ođđa čivggat ja dat ii lean bures boahtán ovddeš, oahpes eatnamiidda. Nuba dat girddii Deanu mielde Bárentsmeara riddui.

Guoibmi

Rievssatfálli girddášii geassit eará guovlluin Davvi-Norggas, dassáigo gávnnai Finnmárkku badjosiin fiinna báktegoarvvi iige áican guovllus bigán boarrásut rievssatfálliid. Duottarbadjosiid jalgadasas lei buorre bivdit gironiid. Dat mearridii bisánit dohko.

Vahkut golle, dassáigo ovtta beaivve dat áiccai jalgadasa alde čuvges johtilit ovdánan čuoggá, mii girddii njuolga dan guvlui. Rievssatfálli bálkestahtii iežas soajáidis ala ja áiggui baldit bahkkejeaddji eret. Muhto guossi, vehá unnit rievssatfálli lei sitkadis ja garvin garvima maŋŋá ii miehtange girdit eret muhto loahpas váiban fállit čohkkádeigga bálddalagaid báktegoarvvi ala.

Eallin joatkašuvvá

Fállit girddašeigga ja bivddiiga miehtá dálvvi, gieimmaiga ja huksiiba beasi goarvái. Cuoŋománus fálli mannii golbma mani. Lállen lei dasa ođđa miellagiddevaš vásáhus eandalii go miessemánus dáhpáhuvvagođii. Guokte čivgga čuvgiiga garas miessemánus ja varris fálli buvttii beasi lusa gironiid, rievssahiid ja moadde bihčosa. Nealggas čivggat gáibidedje ain eanet biepmu, ja rievssatfálli fertii vuolgit beasi luhtte duottarbadjosiid bivdit.

Viimmátge geasi jorggiidettiin čakčii goabbáge čivga rávásmuvvan nu olu, ahte dat sáhttiba jo figgagoahtit girdit. Rievssatfálli lei beassan huššamisttis loahpa geahčái. Vehá vel ražastit ja farga rievssatmuorjjit ožžot fiinna rukses ivnni, ja bárra sáhttá ráfot dálvvi jaskatvuhtii.